Yleinen teologia: Uskontotieteen perusteet - vertaileva tehtävä ! 15.12.

2010

Applelaisuus uskontotieteen näkökulmasta

Teemu Kunto, past0r1.com !

kuva: Dennis Marciniak 2010 http://www.flickr.com/photos/denmar/4576689626/

This work is licensed under a Creative Commons Attribution 3.0 Unported License.
1. Johdanto
Valitsin hieman poikkitieteellisen aiheen tehtävääni. Haluan pohtia teknologian ja viihteen
uskonnolta valtaamaa asemaa. Erityisesti keskityn amerikkalaisen Apple-yhtiön tuotteisiin:
Mac-tietokoneisiin, iPod-musiikkisoittimiin, iPhone-puhelimiin ja iPad-tabletteihin sekä
niiden OS X ja iOS käyttöjärjestelmiin, niiden kulttimaineeseen ja käyttäjien lähes
uskonnolliseen suhtautumiseen yritystä kohtaan. Alkuhypoteesini on, että applelaisuutta
voidaan verrata uskonnonharjoittamiseen.

2. Kuluttaminen, teknologia ja viihde uskonnon tilalla

Suomessakin on viime vuosina tutkittu, miten media vaikuttaa uskontoon ja toisaalta miten
uskonnot voivat hyödyntää modernia mediaa. (Lehikoinen 2003) Itseäni kiinnostaisi tutkia
sitä, missä määrin media, teknologia ja viihteen kuluttaminen ovat ottaneet jopa uskonnon
harjoittamisen paikan ihmisten elämässä.

Monet uskonnot pitävät postmodernismia, relativismia tai sekulaaria humanismia

suurimpina uhkinaan, mutta kirjailija Skye Jethani osuu mielestäni naulan kantaan
ehdottaessaan aikamme uskontokuntien varteenotettavimmaksi haastajaksi
konsumerismia. Tällä hän ei tarkoita kuluttamista sinänsä, vaan nimenomaan
maailmankatsomuksen aseman ottanutta kuluttajuutta. Douglas Atkins lisää, että brändit
ovat uusia uskontoja, jotka edustavat aikamme metafysiikkaa, tuovat maailmaan
merkitystä ja toimivat kokonaisina merkitysjärjestelminä. Toisaalta voidaan myös miettiä,
onko syynä kehitykseen uskontojen alentuminen brändien tasolle. Useat amerikkalaiset
tutkimuslaitokset, ovat huomanneet, että uskonnollisia ja uskonnottomia erottaa yhä
harvemmin juuri mikään muu kuin kulutustottumukset. Tästä kertoo esimerkiksi se, että
Amerikassa myydään uskonnollissävytteisiä tuotteita seitsemällä miljardilla vuosittain.
(Jethani 2010)

Toisaalta on erittäin mielenkiintoista, kuten kurssin kolmannessa teemakeskustelussa kävi

ilmi, että esimerkiksi Intiassa uskonnollisuus on uudessa nousussa maallistuneiden ja
hyvintoimeentulevien ihmisten parissa. Perinteisen uskontososiologisen maallistumisteesin
näkökulmasta tällainen kehitys on täysin nurinkurista. (Tamminen 2010) Tämä saattaa
selittyä kognitiivisen uskontotieteen ajatuksella ihmismielessä olevasta jumalan
mentävästä aukosta eli ihmisen luontaisella taipumuksella ajatella syy-seuraus-suhteita ja
tekijyyttä. (Pohjanheimo 2009: 45.)

Ero länsimaiden ja vaikkapa juuri Intian kehityssuunnissa saattaa mielestäni johtua

uskonnon erilaisesta asemasta kulttuurissa. Euroopassa on valistuksesta lähtien pyritty
aktiivisesti erottamaan uskonto muusta ympäröivästä kulttuurista, kun taas idässä
uskonnollisuus on kiinteämpi osa jokapäiväistä elämää. Ehkäpä kristinuskon
eksklusiivisuus on sulkenut sen hitaasti ulos arkielämästä kun taas intialainen kulttuuri on
pystynyt hyödyntämään hindulaisuuden yleistä teoriaa kaikkien uskontojen osoittamisesta
jollain tavoin samaan totuuteen ja olemaan yhtä aikaa sekä muinaista että nykyaikaista.
(Smart 2005: 450.)

Yleisesti sekularistit ja ateistit usein ajattelevat, että uskonto on tieteen ja teknologian

kanssa perusteellisesti yhteensopimatonta, mutta on hyvin kiinnostavaa, kuinka
kaksituhattaluvulla on nähty niin huipputeknologian leviämistä laajalle kuin monenlaisen
uskonnollisen fundamentalismin lisääntymistä. Kyseessä ei ole varmasti vain sattuma.
Ehkäpä teknologista kehitystä ajaakin eteenpäin uskonnolliset impulssit tai ehkä
teknologia itsessään on muuttumassa uskonnolliseksi. Moni etsiikin teknologiasta
uskonnon tavoin ratkaisua tai jopa pakopaikkaa ihmiselämään kuuluvilta ongelmilta ja
pettymyksiltä. (Cline 2010)

Yksi näkökulma nousee yhteisöllisyyden kaipuusta ja sosiaalisen median tuomasta

”ratkaisusta” sen puutteeseen. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että uskonnolliset
ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin uskonnottomat.
Limin ja Putnamin uunituore tutkimus väittää, että syyt eivät ole uskonnollisia, vaan
yhteisöllisiä. Tulokset osoittivat, että uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisen tiheys
vaikutti heti terveydentilan jälkeen eniten siihen, miten tyytyväisiä vastaajat olivat
elämäänsä. Syyksi tähän tutkijat löysivät ne ihmissuhteet, jotka liittyivät uskonnon
harjoittamiseen. Johtopäätöksenä tutkijat arvelivat, että mitä tärkeämmäksi yhteinen
kiinnostuksen kohde koettaan, sitä helpompi on muodostaa läheisiä ihmissuhteita. (Sohn
2010)

3. Apple-uskonnon määrittelyä
Umberto Eco leikki ajatuksella uskonnollisesta suhtautumisesta tietokoneen
käyttöjärjestelmään jo vuonna 1994. Hän oli sitä mieltä, että Applen Macintosh oli
luonteeltaan selvästi katolinen silloisen Microsoftin MS-DOSin ollessa protestanttinen, jopa
kalvinistinen. (Eco 1994)

Aihetta sittemmin tutkinut Pui-Yan Lam totesi, että ainakaan vielä 1990-luvulla monille
Applen Macintosh-tietokoneen käyttäjille kyse ei ollut vain brändistä tai laitteesta, vaan
heidän oman tietoteknisen filosofiansa ja jopa elämänfilosofiansa symbolista, jolle
omistautuminen auttoi intoilijaa oman identiteetin hahmottamisessa ja johti pohtimaan
kysymyksiä omasta olemassaolosta, arvoista ja yhteenkuuluvuudesta. (Lam 2001)

Tuoreemmassa Texas A&M Yliopiston uusmedia-akateemikkojen Heidi Campbellin ja

Antonio La Pastinan artikkelissa (Campbell & La Pastina 2010) pohditaan Apple iPhonen
”jeesus-puhelimen” asemaa. Kirjoittavat toteavat, että kyseessä ei ole uskonto
yliluonnolliseen uskomisen merkityksessä, vaan epäsuora, implisiittinen uskonto, jossa
maalliset esineet ovat saaneet uskonnollissävytteisen tai pyhän merkityksen. Cult of Mac -
uutissivuston päätoimittaja Leander Kahney onkin esittänyt, että Applen tuotteen ostaja
liittyy Apple-yhteisöön ihan kuten kirkkoon liittyjä uskonnolliseen yhteisöön ja tämä oppii
yhteiset myytit, rituaalit ja arvot samoin kuin uskontokuntaan liittyvä. (Cullen 2010)

Myös psykologi David Levine on todennut, että Apple-yhteisöön kuulumisessa on

uskonnollinen tuntu. Monille uskonnottomille applelaisuus tarjoaa yhteisön ja yhteisen
perinnön. Levinen mukaan Mac-käyttäjillä on monella tasolla samanlainen tapa ajatella ja
toimia, yhteinen ajatusmalli. Utahin yliopiston kuluttajakäyttäytymisen tutkija Russel Belk
jopa kutsuu Apple-yhteisöä kvasi-uskonnoksi. (Kahney 2002)

Voidaankin todeta, että Applen fanien käyttäytyminen ja yhteisöllisyys muistuttavat

vahvasti ja sisältävät monia uskonnonharjoittamisen piirteitä. (Quain 2010) Seuraavassa
pyrin määrittelemään Applelaisuutta uskontotieteellisessä keskustelussa yleisimmin
käytettyjen määritelmien kautta. (Pohjanheimo 2009: 8-16.)

3.1 Yliluonnollisen kautta määrittely

Kuten Campbell ja Pastina toteavat, applelaisuudessa ei ole kyse yliluonnolliseen
uskomisesta eikä sitä voida tässä merkityksessä määritellä uskonnoksi. (Campbell &
Pastina 2010) Toisaalta kuitenkin usein törmätään ihmisten tapaan mieltää tietotekniikkaa
ja varsinkin sen toimimattomuutta jopa henkimaailman toiminnaksi. ”Toimimattoman
tekniikan pirut” haittaavat monien työskentelyä ja entistä enemmän vapaa-aikaakin.
Frazerin määrittelemän toiminnallisen näkokulman valossa voidaan siis ajatella
teknologian hyödyntäminen ja sen kanssa kamppailu toisinaan myös ihmistä ylempien
voimien lepyttämisenä ja sovitteluna. (Pohjanheimo 2009: 8.)

Muita käyttöjärjestelmiä ja laitteita vakaampina ja helppokäyttöisempinä Applen tuotteiden

voidaan myös ajatella johtavan käyttäjiä Waardenburgin sanoin ”pelastuksen tielle, joka
johtaa pois empiirisen todellisuuden rajoituksista”. (Mts. 9.)

3.2 Pyhä ja profaani -erottelun kautta määrittely

Söderblomin mukaan uskonto on mahdollinen ilman jumaluuskäsitystä, mutta ero pyhän ja
profaanin välillä on välttämätön, jotta voitaisiin puhua uskonnosta. Applen innovaatioiden
voidaankin havaita aiheuttavan tunnepohjaisia reaktioita, jotka syntyvät hämmästystä,
huomiota ja kunnioitusta herättävien uusien kokemusten kautta: teknologia voi sittenkin
toimia ja olla jopa helppokäyttöistä! (Mts. 10.)

Myös Schleiermacherin esitys siitä, että uskonto on ensisijaisesti ihmisen välitön

tunnekokemus absoluuttisesta riippuvuudestaan kaikkeuden mysteerin edessä toteutuu
pelottavan usein esimerkiksi tietokoneen kaatuessa tai viruksen toimesta bittiavaruuteen
häviävän tiedoston osoittautuessa lopullisesti palauttamattomaksi. (Mts. 11.) Tällaisten
kokemusten osoittautuessa usein toistuviksi, profaaneiksi asioiksi voidaan ”luotettava
tietokone” käsitteenä mieltää lähes pyhäksi, arkisesta poikkeavaksi. (Mts. 12.)

Jo mainittu Kahneyn esittämä ajatus yhteisöllisyydestä voidaan soveltaa myös Durkheimin

määritelmään yhteisöstä pyhän lähteenä, joka osoittaa arvostusta olemisensa perustalle
kunnioittaessaan pyhää. Apple-uskonto yhdistää tuotteidensa ostajat moraaliseksi
yhteisöksi, jolla on omat uskomukset ja käyttäytymisen systeemi. (Mts. 12.)

3.3 Perimmäisen huolenaiheen kautta määrittely

Vaikka perimmäisellä huolenaiheella yleensä tarkoitetaankin eksistentiaalisia kysymyksiä
elämän tarkoituksesta, vaikuttaa nykypäivän ihmisen suurin huolenaihe usein olevan:
”onks mulla kivaa”. Tästä näkökulmasta katsottuna viihdeteollisuuden ja -teknologian
kehitys vastaavat hyvin ihmisen perimmäisiin kysymyksiin. Jos viihdelaite ei toimi,
hauskanpito lakkaa ja ollaan huolen valtaamia. Tässä mielessä jälleen voidaan todeta, että
luotettava tekniikka vastaa kysymykseen mukavuutta ja viihtymistä tavoittelevan elämän
tarkoituksesta. (Mts. 13.)

3.4 Perheyhtäläisyysmalli
Kaikesta edeltävästä päätellen Wittgensteinin avoin ja muuttuva perheyhtäläisyysmalli
soveltuu loistavasti applelaisuuden määrittelemiseen uskonnoksi. Vaikka sillä ei olekaan
yhteistä piirrettä kaikkien uskontojen kanssa, löytyy siitä kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä
moniin uskontoihin. (Mts. 14-15.)

3.5 Intuitionvastaiset oletukset ja uskonnon määrittely-yritykset

Olemme usein niin kyllästettyjä ja siedätettyjä huonosti toimivalla päivittäiselektroniikalla,
että samoin kuin pyhä ja profaani -erottelun kautta määriteltäessä, toimiva tietotekniikka tai
intuitiivinen käyttöliittymä voidaan varmasti määritellä myös monessa tapauksessa jopa
intuitionvastaiseksi. Lähtökohtaisesti moni ei osaa odottaa teknisiltä laitteilta
toimintavarmuutta ja helppokäyttöisyyttä, jota Applen tuotteet tarjoavat. Usein myös
teknologiatuotteet, joilla on suuri merkitys käyttäjälle työssä tai kotona ja jotka eivät toimi
oikein tai joita ei osata käyttää, aiheuttavat voimakkaita tunnetiloja. Kun niihin tottuneena
saakin kokea intuitionvastaisesti, että tekniikka toimii, aletaan lähestyä uskonnollisia
kokemuksia. (Mts. 16-17.)

3.6 Yhteisten elementtien kautta määrittely

Kuten perheyhtäläisyysmallin kohdalla jo todettiin, uskontoa voidaan määritellä hakemalla
siitä yhteisiä piirteitä ja tunnistettavia elementtejä. Tämä yhteisten elementtien kautta
määrittely toimii tässä yhteydessä mielestäni parhaiten ja lähtisinkin tutkimaan Apple-
uskovaisuutta Ninian Smartin tunnetun seitsenulotteisen jaottelun perusteella. (Smart
2010:13-32.)

3.6.1 Käytännön ja rituaalien ulottuvuus

Applelaisuudessa on paljon käytäntöjä, joista perinne pitää kiinni ja joita voidaan kutsua
jopa rituaaleiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Applen nykyään noin kolme kertaa vuodessa
järjestämät uusien tuotteiden julkistustapahtumat, joissa pääpuhujana ja tuote-esittelijänä
toimii digitaaliselta pyhältä vuoreltaan alas laskeutunut ja insinööriksi inkarnoitunut
jumalolento, Applen toimitusjohtaja Steve Jobs. Häntä pidetään yhtenä maailman
parhaista kommunikoijista eikä syyttä. Jobsin pelkistetty ja varma tyyli terästettynä
sopivalla annoksella huumoria noudattaa Applen tuotteista tuttua linjaa.

Toinen rituaalinen käytäntö on uusien tuotteiden jonottaminen upeiden Apple Store -

myymälöiden ovilla. Samalla tavoin kuin musiikkifanit jonottavat idoliensa konsertteihin,
saattavat applelaiset telttailla kauppojen edessä useita tunteja tai jopa vuorokausia ennen
ovien aukeamista ja uusien tuotteiden kuluttajamyynnin alkamista.

On myös poikkeuksellista muihin teknologiayrityksiin nähden, että juuri Applen asiakkaat

ovat oman tuoteuskollisuutensa lisäksi äärimmäisen innokkaita markkinoimaan tuotteita
muille hyötymättä siitä itse mitenkään. Yrityksellä oli kyllä aikoinaan jopa palkattuna
henkilökuntaa evankelista-nimikkeellä, mutta sittemmin ilosanoman eteenpäin vieminen on
lähes rituaalinomaisesti kuulunut jokaisen opetuslapsen tehtäviin.

3.6.2 Kokemuksen ja tunteen ulottuvuus

Edellä mainitut rituaalit synnyttävät suuria tunteita. Koko maailmalle internetin kautta
lähetettävissä tuotejulkistustilaisuuksissa vallitsee lähes uskonnollinen hurmos. Uudet
lanseerattavat tuotteet ovat aina etukäteen tarkoin varjeltuja salaisuuksia, joskin nykyään
julkisuuteen usein vuotaa sopivasti tietoa tuntemattomista ja luotettavista lähteistä, jotta
hype ja hehkutus saadaan alkamaan jo hyvissä ajoin ennen virallista julkistusta. Näin koko
Apple-yhteisö saadaan odottamaan uusia tuotteita kuin joulua.

Varsinkin iPod-tuoteperheen henkilökohtaisten musiikkisoittimien julkaisujen yhteydessä

myös uskonnoille tyypillinen musiikin vahva vaikutus tulee esiin. Tapahtumissa on aina
korkeatasoinen musiikkivieras pop-maailman huipulta. Tilaisuudet nostattavat suuria
tunteita ja saava kuluttajat kokemaan lähes uskonnollisessa mittakaavassa kunnioitusta,
sisäistä rauhaa, toivon heräämistä, kiitollisuutta osakseen tulleesta armosta ja lopulta
tyhjyyden kokemuksen, ainakin lompakossa.

Myös tuotteiden jonotuksissa on suuren juhlan tuntua. Toisilleen täysin vieraidenkin fanien
yhteenkuuluvuuden tunne lähentelee keskenään samaan uskontokuntaan kuuluvien
tuntemattomien ihmisten yhteisyyden kokemusta.

Apple-uskovaisuuteen liittyvät myös monista uskonnoista tutut kääntymyksen ja

uudestisyntymisen kokemukset. Kun epäluotettavaan ja toimimattomaan
käyttöjärjestelmään lopullisesti kyllästynyt Windows-käyttäjä vihdoin ymmärtää omaa
parastaan ja siirtyy Apple-yhteisöön, kuvataan kokemusta usein lähes uskonnollisin
sanankääntein. Sinänsä mitään numeenista tai mystistä näihin kokemuksiin ei kuitenkaan
liity. (Smart 2010:13-16.)

3.6.3 Kertomusten ja myyttien ulottuvuus

Niin Applen historia kuin Steve Jobsin henkilökohtainen elämäkin on saanut myyttiset
mittasuhteet applelaisten suussa. Campbell löytääkin neljä kvasi-uskonnollista myyttistä
kerrostumaa. (Campbell & La Pastina 2010)

Luomismyytti kuvastaa Applen asemaa vastakulttuurin edustajana ja korostaa

ensimmäinen Applen tietokoneen syntyä vaatimattomassa autotallissa lähes kristinuskon
vaatimattomien lähtökohtien tavoin. Sankarimyytti esittää Macin pelastajana, joka
vapauttaa meidät suurimman PC-markkinoita vallitsevan yrityksen orjuudesta.
Paholaismyytti rakentuukin juuri sen tosiasian varaan, että Applella on aina ollut
arkkivihollinen, aiemmin Bill Gates ja Microsoft, nyttemmin muiden muassa Google.
Uudestisyntymismyytissä vuosia sitten irtisanottua ja myöhemmin yhtiöön palannutta
perustajaa, Steve Jobsia, pidetään messiaanisena hahmona, joka erotettiin, mutta
”ylösnousi” pelastamaan firman sen synkimmästä aallonpohjasta. (Moore 2010. Quain
2010)

Näitä myyttejä ja kertomuksia pitävät yllä fanien yhteisöt, mutta myös Jobs itse on lisännyt
polttoainetta liekkeihin. Hyvä esimerkki on hänen Stanfordin yliopiston valmistujille
kesäkuussa 2005 pitämä ehkä kuuluisin puheensa, jossa hän alleviivaa elämänsä
merkityksellisimpiä hetkiä ja niiden vaikutusta unelmien ja mahdollisuuksien tavoitteluun
sekä Applen historiaan. (Jobs 2005)

3.6.4 Opin ja filosofian ulottuvuus

Opillista ulottuvuutta on applelaisuudessa hieman vaikeampi määritellä, mutta sellaiseksi
voidaan esimerkiksi mieltää yksinkertaisesti ohjelmistot ja sovellukset sekä itse
käyttöjärjestelmä. Nehän juuri tekevät Applen laitteista käyttäjiensä mielestä ylivoimaisia.
Nykyään Applen tietokoneissa on hyvin pitkälti samat komponentit ja osat kuin
kilpailijoillakin, mutta niin tietokoneiden (Mac OS X) kuin kämmenlaitteidenkin (iOS)
käyttöjärjestelmät erottavat tuotteet muista vastaavista.

Toinen tyypillinen ja muista erottava tekijä on ei vain hyvä, vaan loistava design. Applen
kanssa kahdeksankymmentäluvulla läheisessä yhteistyössä ollut Mark Rolston on
todennut, että firman suunnittelufilosofiassa designilla on suuri merkitys, koska
toimitusjohtaja Jobs vastaa siitä itse ja hänellä on loistava taju siitä, mitä ihmiset laitteiltaan
odottavat. Häntä voidaan pitää diktaattorina, mutta hän on sitä hyvällä maulla. (Turner
2007)

Nykyinen Applen pääsuunnittelija Jonathan Ive kuvaa Applen innovatiivisen suunnittelun

kärkeä edustavaa uusinta MacBook-kannettavaa sanoilla yksinkertainen ja viimeistelty.
Kaikki turha on riisuttu pois ja jäljellä on vain se mikä on ehdottoman tarpeellista. Ja se
toimii. Juuri tätä käyttäjät Applen tuotteilta odottavat. (Ive 2008)

3.6.5 Etiikan ja säädösten ulottuvuus

Applen oppi ja filosofia edellyttävät tietysti tiukkaa etiikkaa ja säädöksiä. Tämä näkyy juuri
mainitussa tuotteiden viimeistelyssä ja toisaalta esimerkiksi erittäin tiukoissa
vaatimuksissa iPhone-puhelimeen, iPod-musiikkisoittimeen ja iPad-tablettiin tehtyjen
muiden valmistajien ohjelmien läpipääsyyn Applen sovelluskauppa App Storeen.
Vähemmän vannoutuneet käyttäjät pitävät tällaista säännöstelyä rasitteena, mutta
useimmat ovat vain tyytyväisiä voidessaan luottaa hankkimiensa ohjelmien laatuun ja
turvallisuuteen. Apple on tehnyt myös puritaanisen tiukan eettisen linjauksen, että laitteisiin
ei ole laillista tietä saatavissa alastomuutta, pornoa tai äärimmäistä väkivaltaa sisältävää
materiaalia. Myös vihreät arvot on yrityksessä otettu vakavasti, eivätkä Applen tuotteet
kuormita luontoa ainakaan enempää kuin muukaan kuluttajaelektroniikka.

3.6.6 Yhteisöjen ja instituutioiden ulottuvuus

Useampaan kertaan onkin jo mainittu applelaisuuden vastaavan juuri aikamme ihmisten
yhteisöllisyyden nälkään. Vaikka Apple-yhteisö ei ole järjestäytynyt millään tavoin ja vaikka
yksittäisillä jäsenillä voi olla muuten täysin erilainen maailmankuva, käyttäjien kesken
vallitsee vahva yhteisyyden tuntu.

Hyvin pitkään Applen tietokoneita käytettiin erityisesti graafisella- ja musiikkialalla. Niiden

luotettavuus ja helppokäyttöisyys auttoivat luovien alojen käyttäjiä keskittymään
olennaiseen teknisten ongelmien sijaan. Tämän vuoksi Applella oli pitkään tietty
mainostoimistoimago, joka osaltaan leimasi myös sen ympärille kehittynyttä yhteisöä.
Edelleen yrityksen tuotteita pidetään trendikkäinä ja haluttavina, ja niitä näkee erittäin
usein tuotesijoittelussa esimerkiksi elokuvissa ja televisiosarjoissa.

Applelaisuuden trendiprofeettojen sanat ja esimerkki herättävät kansanjoukoissa vahvaa

innostusta ja antavat todella syvemmän merkityksen rituaaleille ja arvoille, aivan kuten
uskonnollisten merkkihenkilöidenkin.

3.6.7 Materiaalinen ulottuvuus

On tietysti selvää, että materiaalinen ulottuvuus on tärkeimmässä asemassa Apple-
uskonnollisuudesta puhuttaessa. Koko yhteisö rakentuu haluttujen kuluttajatuotteiden
ympärille. Vastoin Econ näkemystä, ajatus kalvinistisuudesta toteutuu nimenomaan Applen
kohdalla designin yksinkertaisena kauneutena. Koristeellisuus ja kuvallisuus ovat hyvin
minimalistisia. Applen kuluttajakaupat eri puolilla maailmaa noudattava samaa linjaa
tuotteiden kanssa. Yksinkertainen ja toimiva on kaunista. (Eco 1994)

4. Yhteenveto
Vaikka applelaisuuteen ei liity varsinaista uskoa yliluonnolliseen, sillä on lähes kaikki muut
uskonnon piirteet. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on laillista jopa perustaa uskonto, vaikka
siihen ei yliluonnollisuutta sisältyisikään. (Quain 2010)

Jos lähtisin tekemään aiheesta uskontotieteellistä tutkimusta, lähestyisin aihetta juuri

Smartin seitsenulotteisen mallin mukaan. Lähtisin selvittämään kysymystä ”Miksi
applelaisuus on lähes uskonnollista?” Perehtyisin jo olemassa oleviin aiheesta tehtyihin
tutkimuksiin ja seuraisin mediakirjoittelua. Haluaisin myös ehdottomasti osallistua johonkin
Applen uusien tuotteiden lanseeraustilaisuuteen ja haastattelisin uusia laitteita jonottavia
ostajia jonkin suuren Apple Storen edessä.

Oma kiinnostukseni aiheeseen on alkanut henkilökohtaisen ”kääntymyksen” seurauksena.

Ensimmäiset vuodet pastorintyötäni häiritsi usein toimimaton tekniikka ja kaipuu
parempaan ajoi minut tuote kerrallaan Applen asiakkaaksi. Käytän saarnatessani
modernia esitystekniikkaa, johon halua luottaa niin, ettei puheitteni varsinainen sanoma
kärsi. Toimimaton tekniikka aiheuttaa minussa turhautumista ja vihan tunteita. Voin
keskittyä paremmin työhöni, kun käyttämäni laitteet tekevät sen mitä varten ne on
tarkoitettu. Tunnistan myös itsessäni lähes kaikki tässä tekstissä esiin tulleet piirteet.

Totean, kuten Smart sekulaareista maailmankuvista, ettei ole välttämättä pätevää kutsua
Applelaisuutta varsinaisesti uskonnoksi, mutta ”kvasi-uskonto”-termiä voimme siitä hyvin
käyttää. (Smart 2010: 29.)

Päätän kirjoitukseni Applen entisen tuotepäällikkö Jean-Luis Gasseen sanoihin:

”Ensimmäinen haukattu omena löytyy Vanhasta Testamentista, Adamin ja Eevan
maistama tiedon puun hedelmä. Toinen omena putosi Newtonin päähän modernin tieteen
aikaan siirtymisen symbolina. Applen logossa oleva kolmas omena on valittu
symboloimaan laajenevia ja tulevaisuuteen johtavia tiedon polkuja.” (Cullen 2010)

Lähteet
Campbell, Heidi A. & La Pastina, Antonio C. 2010: How the iPhone Became Divine: New
Media, Religion and the Intertextual Circulation of Meaning. Viitattu 10.12.2010. [www-
dokumentti]. http://nms.sagepub.com/content/early/2010/05/11/1461444810362204

Cline, Austin 2010: Technology and Religion, Technology as Religion. Viitattu 9.12.2010.
[www-dokumentti]. http://atheism.about.com/od/aboutreligion/a/TechnologyReligion.htm

Cullen, Drew 2010: Apple as a religion: How the iPhone became divine. Viitattu 9.12.2010.
[www-dokumentti]. http://www.theregister.co.uk/2010/08/03/apple_as_a_religion/

Eco, Umberto 1994: La bustina di Minerva. Teoksessa Espresso 30.9.1994. Engl.

käännös. Viitattu 8.12.2010. [www-dokumentti]. http://www.themodernword.com/eco/
eco_mac_vs_pc.html

Ive, Jonathan 2008: MacBook Ad. Viitattu 12.12.2010. [youtube-video]. http://

www.youtube.com/watch?v=vOnCRWUsSGA

Jethani, Skye 2010: Apple: The New Religion? Viitattu 11.12.2010. [www-dokumentti].
http://www.huffingtonpost.com/skye-jethani/apple-the-new-religion_b_624332.html

Jobs, Steve 2005: Stanford Commencement Address. Viitattu 11.12.2010. [youtube-video].

http://www.youtube.com/watch?v=UF8uR6Z6KLc

Kahney, Leander 2002: Worshipping at the Altar of Mac. Viitattu 10.12.2010. [www-
dokumentti]. http://www.wired.com/gadgets/mac/commentary/cultofmac/2002/12/56674

Lam, Pui-Yan 2001: May the Force of the Operating System be with You: Macintosh
Devotion as Implicit Religion. Viitattu 9.12.2010. [www-dokumentti]. http://findarticles.com/
p/articles/mi_m0SOR/is_2_62/ai_76759011/

Lehikoinen, Taisto 2003: Religious media theory : understanding mediated faith and
Christian applications of modern media. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Moore, Charles 2010: Is Apple a Cult, a Religion or a Brand? Viitattu 11.12.2010. [www-
dokumentti]. http://gigaom.com/apple/apple-a-religion-not-really/
Pohjanheimo, Outi 2009: Uskontotieteen perusteet. [YT105 kurssin oppimateriaali]. http://
www.avoin.helsinki.fi/kurssit/teo05usk/YT105%20materiaali_s09_Outi_Pohjanheimo.pdf

Quain, John R. 2010: For Apple Followers, It's a Matter of Faith, Academics Say. Viitattu
10.12.2010. [www-dokumentti]. http://www.foxnews.com/scitech/2010/07/28/new-religion-
apple-say-academics/

Smart, Ninian 1989/2005: Uskontojen maailma. Keuruu: Otava.

Sohn, Emily 2010: Why are religious people happier? Viitattu 8.12.2010. [www-
dokumentti]. http://news.discovery.com/human/religion-happiness-social-bonds.html

Tamminen, Tapio 2010: Henkisyyden kasvavat markkinat. Viitattu 9.12.2010. [www-

dokumentti]. http://yle.fi/radio1/asia/puheenvuoroja/
henkisyyden_kasvavat_markkinat_21490.html

Turner, Daniel 2007: The Secret of Apple Design. Viitattu 12.12.2010. [www-dokumentti].
http://www.technologyreview.com/biztech/18621/