Você está na página 1de 22

A mare, a mare me leva ao céu

A mare, a mare me leva ao céu

A mare, a mare me leva ao céu


A mare, a mare me leva ao céu

A jangada me leva
A outro lugar
Eu não sei onde eu vou
Nas ondas do mar

A mare, a mare me leva ao céu


A mare, a mare me leva ao céu

O chicote me corta
Me faz chorar
Eu não quero mais isso
E vou lá pro mar

A mare, a mare me leva ao céu


A mare, a mare me leva ao céu

Vou me embora da terra


Eu vou pro mar
No navio negreiro
Rezo a Iemanjá

A mare, a mare me leva ao céu


A mare, a mare me leva ao céu

Eu perdi a ração
Do meu sofrimento
Por que a escravidão
Não tem fundamento

A mare, a mare me leva ao céu


A mare, a mare me leva ao céu
§ 762 Suhteellinen tai summittainen lukumäärä
Lukumäärän kvanttoripronominit ilmaisevat suhteellista tai summittaista lukumäärää. Ne
edellyttävät jaottomien entiteettien joukkoja eivätkä siis liity jaollisiin sanoihin. Pronominit
ovat merkitykseltään monikollisia mutta useimmat muodoltaan sekä yksiköllisiä että
monikollisia. Lukumäärän kvanttoripronomineja yhdistää muihin määränilmauksiin se, että ne
esiintyvät kvanttorilauseessa (» § 902 – 903): Meitä oli monta ~ useita ~ muutama. Muuten
lukumääräkvanttorit esiintyvät pääasiassa substantiivin tarkenteina.

Lukumäärän kvanttoripronominit ovat pronominien rajatapauksia, sillä ne komparoituvat ja


saavat adjektiiveille tyypillisiä määritteitä. Sanasta usea on sekä komparatiivi- että
superlatiivijohdos, sanasta harva vain komparatiivijohdos (a). Pronomini moni ei komparoidu
mutta saa muiden lukumäärän kvanttoripronominien tavoin vertailua ilmaisevan määritteen
yhtä tai niin (b).

(a)
Poliisit kertoivat silminnäkijöiden arvioita olevan useampiakin. (k) | He muut olivat
köyhempiä, useimmat opiskelijoita. (k) | Harva runoilija näet osaa esittää tekstiään ja vielä
harvemmalla esiintymisen puoliammattilaisella – – on puoliakaan keskimääräisen rockartistin
vetovoimasta ja intensiteetistä. (k)
(b)
Curt Lindström ei ole nähnyt niin monen pelaajan avoimesti itkevän kuin Suomen
pukukopissa loppuottelun jälkeen. (l) | Tuskin missään ovat yhtä harvat voineet nöyryyttää
jatkuvasti yhtä monia kuin Bulgakovin kirjassa ja neuvostoelämässä. (l)

Lukumäärän pronomineille ja adjektiiveille ovat yhteisiä astemääritteet (c) (» § 615 – 616).


Adjektiivimaista on sekin, että moni ja harva voivat määräisessä lausekkeessa toimia
epärestriktiivisenä määritteenä: hänen harvat ilonsa ’hänen ilonsa, joita muuten on vähän’.

(c)
Näyttää siltä, että aika monella on ihan sama maku. (l) | Viron presidentti Lennart Meri on
yksi niitä ilmeisen harvoja valtiomiehiä, jotka laativat puheensa itse. (l)

Huom. Vielä selvempiä adjektiiveja, joilla kuitenkin on lukumäärän merkitys, ovat lukuisa ja
lukematon. Toisin kuin harva, moni ja usea, näiden sanojen yksikkömuodot eivät ilmaise
lukumäärää vaan liittyvät määrää tarkoittaviin substantiiveihin ja kuvaavat määrän suuruutta:
lukuisa ~ lukematon määrä ~ joukko. Lukumäärän kvanttoripronominit ilmaisevat tällöin
joukkojen lukumäärää: muutama joukko ~ useat joukot.

§ 763 Pienehkö määrä, yksikkömuoto


Kvanttoripronominit muutama ja jokunen ilmaisevat yhtä suurempaa mutta pienehköä
lukumäärää. Sanalla muutama on tämä merkitys sekä yksiköllisenä (a) että monikollisena (b).
Monikkoa käytetään enimmäkseen nominatiivissa ja partitiivissa.

(a)
Vain muutama kalastaja ja luotsi asuu Saaressa vakituisesti vuoden ympäri. (k) | Ne oli
peitetty vain muutamalla kuusenoksalla. (k)
(b)
Mukanani oli muutamia lähiseudun liikemiehiä. (k) | Hermanni ja Ragnar erottivat naisten
keskustelusta muutamia sanoja ja kokonaisia lauseitakin. (k) | Ne muutamat joiden suonia
verenhimo vielä pakotti, tekivät joitakin laimeita yrityksiä, – –. (k) | Suurin osa epäonnistui,
muutamat jäivät elämään, mutta ei niistä ihmisiksi ollut, – –. (k)

Pronomini jokunen on lähes aina yksikössä ja harvoin muussa sijassa kuin nominatiivissa tai
genetiivissä. Sen synonyymi on monissa yhteyksissä joku (» § 746, 747): jokusen ~ jonkun
vuoden kuluttua.

(c)
Puolipilvistä, aamulla utuista ja iltapäivällä mahdollisesti jokunen sadekuuro. (l) | Toki
joukkoon on mahdutettu myös jokunen ikivihreä ei-kurulainen tango. (l) | Jokunen vuosi
sitten Kemi Oy fuusioitiin Metsä-Botniaan. (l)

Muutama ja jokunen ovat vähemmän adjektiivimaisia kuin usea ja harva, sillä ne eivät saa
astemääritteitä. Ne esiintyvät yleisesti myös genetiivimuotoisessa totaaliobjektissa toisin kuin
moni, usea ja harva:

(d)
Näin muutaman yksinäisen iltakulkijan. (k) | – Olin kyllä ottanut jokusen napsun. Alkoholilla
oli osuutta. (k)

Huom. Sanan jokunen 387 esiintymästä Parole-korpuksessa on 350 yksikön nominatiivia ja


30 yksikön genetiiviä.

§ 764 Adjektiivimaisia pronomineja


Kvanttoripronominit harva, moni ja usea ilmaisevat suhteellista lukumäärää: moni ja usea
suhteellisen suurta, harva suhteellisen pientä määrää. Ne esiintyvät yksikössä (a) ja
monikossa (b),

(a)
Hiki nousi jo miesten selkään, moni huohotti ja puuskutti. (k) | Se loi monelle kestoistujalle
tarpeellisen illuusion että kyseessä oli vain pistäytyminen. (k) | Don Carlon ja Marian häitä
juhlittiin ruhtinaallisesti usean päivän ajan. (k) | Harvasta asiasta on niin vaikea puhua kuin
uskonnosta. (k)
(b)
Hän tiesi, että vastarinta olisi synnyttänyt huikean kansannousun ja monet olisivat kuolleet.
(k) | Jeanne Le Blanc oli arvostettu eläinlääkäri ja tuttu monille kaupunkilaisille. (k) |
Juhlallisuuksia oli valmisteltu useiden kuukausien ajan, – –. (k) | Harvat ihmiset tekevät
itsemurhan. (k) | Hurskas toive siitä oppimisesta on tosi sangen harvoissa tapauksissa. (k)

Yksiköllisiksi ovat vakiintuneet esim. ilmaukset moneen ~ useaan kertaan ~ otteeseen, monta
kertaa. Usein yksikkö ja monikko ovat vaihtoehtoiset, mutta monikko on tarpeen joukkoa
edellyttävien predikaattien yhteydessä:
(c)
Illalla monet Romanovit kokoontuivat palatseihinsa päivälliselle. (k)

Objektina pronominin moni, usea ja harva sisältävä lauseke on useimmiten monikon


partitiivissa tai nominatiivissa (d) (muodosta monta » § 765). Genetiivisijaisessa objektissa
esiintyy lähinnä usea(mpi) sekä moni ihmisviitteisenä (e).

(d)
Näin monta ohikulkijaa ~ monia ~ harvoja ~ useita ohikulkijoita. | Euroopan neuvoston lista
ylijalostetuista koirista saikin monet koiraihmiset ensin vain raivostumaan. (l)
(e)
Yleensä nuori tarvitsee useamman yrityksen, sillä päihteistä irtaantuminen on pitkällinen ja
vaikea prosessi, – –. (l) | Myös tiedon ylitarjonta saa monen nykyihmisen voimaan pahoin. (E)

§ 765 Irtautunut moni-pronominista


Muoto monta on pronominin moni paradigmasta osittain eriytynyt, itsenäinen
kvanttoripronomini, joka käyttäytyy pitkälti numeraalien nominatiivimuotojen tapaan. Tämä
on ilmeisintä, kun lauseke on totaaliobjektina, objektinsijaisena määrän adverbiaalina eli
osmana tai intransitiivilauseen subjektina. Näissä asemissa esiintyy nominatiivin tai genetiivin
sijasta muoto monta, johon liittyy yksikön partitiivissa oleva NP aivan kuten numeraaliinkin:

Yksiköllinen NP Numeraalit ja monta


Objekti Opin (yhden) uuden asian. Opin kaksi uutta asiaa.
Opin monta uutta asiaa.
Osma Sairastin (yhden) päivän. Sairastin kaksi päivää.
Sairastin monta päivää.
Subjekti Hyvä joukkue putosi. Kaksi hyvää joukkuetta putosi.
Monta hyvää joukkuetta putosi.

Monta ei siis näissä yhteyksissä ole moni-sanan yksikön partitiivi. Osoitus eriytymisestä on
partitiivimuoto montaa, joka esiintyy monta-muodon kanssa vaihdellen samoissa yhteyksissä
kuin numeraalin partitiivi:

Numeraali partitiivissa montaa


Objekti Opin kahta uutta kieltä. Opin montaa uutta kieltä.
E-subjekti Aikaa ei ole kahtakaan päivää. Aikaa ei ole monta(a) päivää.
Muu Maahisia on kahta lajia. Maahisia on monta(a) lajia.
Tästä voi olla kahta mieltä. Tästä voi olla monta(a) mieltä.

Muoto montaa esiintyy etenkin kieltolauseissa (a) ja aspektiltaan rajaamattomissa lauseissa


(b) sekä ilmauksessa olla montaa mieltä.

(a)
Emme olisi montaa tuhatta markkaa tarvinneet. (l) | En minä montaa kertaa ole lyönyt. (k) |
Viisikymmentäluvulla ei ollut montaa kilpailua vuodessa. (l)
(b)
Hämeen Sähköstä ei osata kertoa, miten montaa kotitaloutta lähes 150 prosentin korotus
koskee. (l) | Silta täyttyy heti aamulla taiteilijoista, rihkamakaupustelijoista ja turisteista; laske
kuinka montaa eri kieltä kuulet. (l) | Mä haen nyt kyl montaa duunii (p)

§ 742 Indefiniittisyys ja kvanttori


Taustoittava pykälä

Tässä kieliopissa kvanttoripronomini korvaa aiemman nimityksen indefiniittipronomi;


mahdollinen nimitys on myös ruotsin kieliopissa käytetty kvantitatiivinen pronomini
(Teleman ym. 1999a: 365–434). Vastaavan pro-sanaryhmän on erottanut Tuomikoski (1969:
75–82) nimellä kvantoriaaliset asemoisilmaukset. Kieliopeissa on perinteisesti pidetty
indefiniittipronomineina niitä pronominimaisia sanoja, jotka eivät sovi muihin, määräisten
pronominien ryhmiin. Universaalisia kvanttoripronomineja ei kuitenkaan voi pitää
indefiniittisinä. Haspelmath (1997b: 11–13) rajaa indefiniittiprononimineista pois niiden
lisäksi moni-, muutama- ja harva-tyyppiset sanat sekä vertailusanat kuten toinen ja sama
(» § 766 – 767).

Nimitys kvanttoripronomini perustuu logiikan käsitteeseen kvanttori; logiikassa termi


rajoittuu universaaliseen ja eksistentiaaliseen (Allwood ym. 1980). Logiikkaan nojaavan
semantiikan piirissä on kuitenkin pyritty kuvaamaan kaikkia luonnollisen kielen
määränilmauksia, myös suhteellista määrää ilmaisevia kuten moni ja harva (Barwise –
Cooper 1981). Kvantifioivat sanat, joihin kuuluvat pronominien lisäksi ainakin numeraalit ja
joukko adverbeja, ovat kieliopillisesti keskenään niin erilaisia, että kvanttoria ei kannata pitää
omana, niitä yhdistävänä sanaluokkanaan (toisin Hakulinen – Karlsson 1979: 81–82).

§ 740 Mitä kvanttoripronominit ovat?


Kvanttoripronominit kvantifioivat eli ilmaisevat jotakin tarkoitetun joukon suuruudesta
suhteessa ilmauksen potentiaaliseen viittausalaan. Esimerkiksi ilmaus kaikki puut tarkoittaa
puheena olevaa puujoukkoa kokonaisuudessaan, muutama puu yhtä suurempaa mutta ei kovin
suurta puumäärää ja moni puu suhteellisen suurta osaa puista. Useimmat kvanttoripronominit
ovat samalla indefiniittisiä, eivät kuitenkaan ’kaikki’-merkityksiset eli universaaliset
kvanttoripronominit.

Kvanttoripronominien alaryhmät esitellään asetelmassa 124. Useimmissa ryhmissä on


pronomineja, joista käy ilmi, millaista joukkoa kvantifiointi koskee. Pronomini molemmat ja
kumpi-vartalon sisältävät pronominit rajaavat kvantifioinnin kahden jäsenen joukkoihin. Muut
saman ryhmän pronominit, esim. jokainen, implikoivat että joukko on kahta suurempi.
Ku(ka)-vartalon sisältävät pronominit kuten (ei) kukaan rajaavat puheen ihmisiin, samoin
osittain joku (» § 748).
Asetelma 124: Kvanttoripronominien ryhmät
Indefiniittiset jompikumpi joku, jokin » § 746
Universaaliset kumpikin, jokainen, kaikki, kukin » § 750
molemmat
Kieltohakuiset kumpikaan kukaan, mikään » § 757
Samantekevyyden kumpi tahansa kuka tahansa, mikä vain » § 759
pronominit
Lukumäärän pronominit – jokunen, muutama;harva, moni, » § 762
useampi
Vasemmalla kahden jäsenen joukkoa edellyttävät pronominit, oikealla esimerkkejä muista.

Kvanttoripronomineja on kuvattu logiikan universaalisen ja eksistentiaalisen kvantifikaation


käsitteillä. Eksistentiaalista kvantifikaatiota ’on ainakin yksi johon sanottu pätee’ vastaavat
indefiniittiset pronominit joku, jokin, eräs, yksi ja jompikumpi. Universaalista kvantifikaatiota
’sanottu pätee koko joukkoon’ vastaavat universaaliset kvanttoripronominit jokainen, kaikki,
joka, kukin, kumpikin ja molemmat. Kieltohakuiset pronominit kukaan, mikään, yksikään ja
kumpikaan ilmaisevat kieltolauseessa, että kielto pätee koko tarkoitejoukkoon. Tällöin
universaalisen ja eksistentiaalisen ero kumoutuu: ’kaikkiin pätee, että sanottu ei päde’ on
sama kuin ’ei ole sellaista, johon sanottu pätee’:

Indefiniittinen Kieltohakuinen Universaalinen


Kai joku suostuu. Jospa kukaan ei suostu. Kai jokainen suostuu.
Tässä on jotakin uutta. Tässä ei ole mitään uutta. Tässä on kaikki uutta.
Jompikumpi näistä kelpaa. Kumpikaan näistä ei kelpaa. Kumpikin näistä kelpaa.

Samantekevyyden pronomineilla, jotka koostuvat pro-sanasta ja tahansa-,


hyvänsä-tyyppisestä osasta, on sekä universaalisten että eksistentiaalisten kvanttorien
merkitysominaisuuksia. Lukumäärän kvanttoripronominit ilmaisevat summittaista tai
suhteellista määrää; niistä monet ovat lähellä numeraaleja ja adjektiiveja.

Kvanttoripronominien määritteitä ovat pronomineihin kaikki, koko ja jokainen liittyvät asteen


ja likimäärän ilmaukset, esim. aivan kaikki, melkein jokainen, ja adjektiivimaisten usea- ja
harva-sanojen määritteet kuten aika ja varsin. Muuten pronominit eivät saa määritteitä.

§ 741 Kvantifioivia proadverbeja


Myös monenlaiset adverbit ovat merkitykseltään kvantifioivia. Ajan adverbi voi kvantifioida
tilanteita tai ajanhetkiä. Adverbi aina vastaa kvanttoripronominia kaikki (’kaikkina aikoina’),
joskus kvanttoripronomia jokin (’joinakin kertoina’) ja usein kvanttoripronominia usea
(’monta kertaa’). Seuraavassa on kvanttoripronominien kanssa samavartaloisia proadverbeja:

Aika joskus, (ei) koskaan, milloin tahansa, kulloinkin, usein, monesti, harvoin
Paikka jossa(k)in, jonnekin, kaikkialla, (ei) missään, missä vain, moniaalla
Tapa jotenkin, miten hyvänsä, (ei) mitenkään
Lokatiivisista proadverbeista vain tulosijaiset muodot minne (vain) ja jonnekin erottuvat
muodoltaan paikallissijaisista (a). Sija- ja lukukongruenssin puute osoittaa muistakin
tapauksista, että kyse on proadverbeista (b) (» § 727):

(a)
Ne saattaa sej jälkee mennä jonnekkit toimistoo istumaa (p)
(b)
– – ja haaveissa on oma kesämökki jostain järven rannalta. (l)

Kvanttoripronomineista johdetut adjektiivit, esim. jonkinlainen, kaikenlainen, monenlainen,


koskevat ominaisuuksia.

§ 743 Jokainen rakastaa jotakuta vs. Jotakuta rakastaa jokainen

Kvanttoripronomineille on ominaista vaihteleva vaikutusala. Tämä ilmenee erityisesti suhteessa kieltoon,


numeraaleihin ja muihin kvanttoripronomineihin. Vaikutusalan tulkintaa ohjaa jossain määrin sanajärjestys. Jos
lauseessa on kaksi kvanttoripronominia tai numeraalia, niistä ensimmäisellä on yleensä laajempi vaikutusala, ts.
jälkimmäinen on ensimmäisen vaikutusalassa.

(a)
Moni vieras maistoi kahta alkuruokaa.
(b)
Kahta alkuruokaa maistoi moni vieras.

Esimerkissä (a) on lausekkeella moni vieras vaikutusalassaan numeraali-ilmaus kahta alkuruokaa. Tämä on
tulkittavissa niin, että kukin vieras saattoi maistaa eri ruokalajeja. Esimerkin (b) sanajärjestys on päinvastainen,
ja lauseke moni vieras tulkitaan kuuluvaksi lausekkeen kahta alkuruokaa vaikutusalaan. Tällöin puhe on
kahdesta ruokalajista, joita kumpaakin maistoi useampi vieras. Vaikutusalatulkinnat eivät kuitenkaan riipu
automaattisesti sanajärjestyksestä, vaan myös prosodialla, lauserakenteella ja lauseen sisällöllä on osuutensa
asiaan.

Etenkin kiellon suhteen eri kvanttoripronomineilla on omia vaikutusalaominaisuuksia (» § 1617). Pronominit


kaikki ja jokainen ovat jokseenkin aina kiellon vaikutusalassa, vaikka edeltäisivätkin kieltosanaa (c): asia ei päde
kaikkiin (mutta voi päteä joihinkin). Indefiniittiset pronominit joku ~ jokin, jompikumpi ja eräs ovat kiellon
vaikutusalan ulkopuolella (d): on joku tai jokin, johon asia ei päde.

(c)
Kaikki eivät uutta tutkimustulosta usko. (l) | Jokainen ei voi eikä haluakaan viettää merkkipäiväänsä ”matkoilla”.
(l)
(d)
Joku ei pitänyt aikeistani jatkaa löhöilyä, sillä sain kipeän potkun perskannikkaani. (k) | Jos jompi kumpi
parlamenteista ei ratifioi sopimusta, asian käsittely siirtyy Haagin kansainväliselle tuomioistuimelle. (l) |
Helsinki sanoi yhtäkkiä vuokrasuhteen irti. Minun naamani ei miellyttänyt erästä virastopäällikköä. (l)

Päinvastaiset vaikutusalasuhteet koskevat kieltohakuisia pronomineja kuten ei kukaan, ei mitään (» § 740).

§ 744 Jokainen, jokainen ihminen ja jokainen meistä


Kvanttoripronominit esiintyvät sekä itsenäisinä (substantiivisina) että substantiivin
tarkenteina. Kvantifiointi rajoittuu yleensä joukkoon, joka itsenäisen pronominin tapauksessa
voi ilmetä kontekstista (a). Jos pronominia käytetään itsenäisenä ilman kontekstista ilmenevää
rajausta, tarkoitetaan yleensä ihmisiä (b).

(a)
Suihkut takoivat rinnettä ja luodit paukkuivat puihin ja kiviin ja sissit olivat kyyryssä
paikoillaan. Moni [sissi] kiroili hiljakseen, useimmat [sissit] pitivät suunsa kiinni, – –. (k) |
Alimmaisena olivat valokuvat, jotka se oli kiskonut albumeista. Kaikkiin [valokuviin] oli
lyöty silmät rikki. (k) | Olen lukenut ainakin 50 liikkeenjohdon oppikirjaa. Jokaisesta
[kirjasta] on löytynyt vähintään yksi kultahippu. (l)
(b)
Fiatin Coupé on kuin veistos. Jokaisella on mielipide sen ulkonäöstä. (l) | Kukaan ei lähde
itselleen kuljettamaan tuommoista lastia. (l) | Monelle on varmaan tuttu tilanne se, että
nopeasti tai väsyneenä tekstiä silmäillessään yhtäkkiä putoaakin sen juonesta. (a)

Kun kvanttoripronomini määrittää substantiivia, tämä ilmaisee muine mahdollisine


määritteineen, mihin joukkoon kvantifiointi rajoittuu. Esimerkissä (c) näitä ovat liikenevät
paperierät ja ostajat. Kvanttoripronominit esiintyvät myös kokonaisuuden
elatiivikonstruktiossa (d). Tällöin kvantifioitavan joukon ilmaisee elatiivimuotoinen NP, joka
on pronominin täydennys samaan tapaan kuin tyypissä osa ostajista tai kuka meistä.

(c)
Jokaiselle liikenevälle paperierälle löytyisi useita ostajia. (l)
(d)
Moni näistä lapsista on kokenut monenkertaisen hylkäämisen… (k) | Meistä yli
kolmekymppisistä monet ovat päässeet kiinni ”kunnon kansalaisen” elämään: työ, perhe ja
oma koti. (l) | Ei meistä pääse sinne kukaan. (l)

Kokonaisuuden elatiivikonstruktiota käytetään, kun kvantifioitavien joukko on ollut puheena


tai on muuten määräinen. Pronominitarkenteen sisältävä NP on määräisyyden suhteen
neutraali.

§ 745 Me olemme kaikki samanlaisia


Universaaliset pronominit kaikki, jokainen, kukin, molemmat, kumpikin, kieltohakuiset
kukaan, mikään ja joskus muutkin kvanttoripronominit voivat olla erillään
substantiivilausekkeesta, jonka tarkoittamaa joukkoa ne kvantifioivat. Tämä NP on
tyypillisesti ennen finiittiverbiä ja kvanttoripronomini verbin jäljessä (a). Pronomini voi myös
välittömästi seurata substantiivilauseketta (b). Näin käytetty kvanttoripronomini on
syntaktiselta kannalta lisäys (» § 1052). Esimerkeissä (a–b) lisäys osoittaa sanotun koskevan
distributiivisesti jokaista mainitun joukon jäsentä tai useimpia niistä.

(a)
Meillä on kummallakin omat harrastuksemme. (l) | – Viipurissa oli paljonkin ulkomaalaisia,
Andy valistaa. Nyt he ovat useimmat täällä emä-Suomessa, – –. (k)
(b)
Hän pelkää myös, että tytär joutuu käymään ala-asteen kolme viimeistä vuotta jokaisen eri
koulussa. (l)
Lisäyksenä oleva ja substantiivilausekkeeseen kuuluva kvanttoripronomini eroavat usein vain
siinä, että lauseen informaatiorakenne on erilainen (c). Aina kumpikin vaihtoehto ei
kuitenkaan ole kieliopillisesti mahdollinen. Muodoltaan yksikölliset pronominit jokainen,
kukin ja kumpikin esiintyvät lisäyksinä monikollisen mutta tarkenteina yksiköllisen NP:n
kanssa (d). Lisäyksenä toimiva pronomini ei vastaa tarkenteena toimivaa myöskään silloin,
kun NP on rinnasteinen (e).

(c)
Peruslagerit ovat kaikki hyvin samanlaisia, – –. (l) ~ Kaikki peruslagerit ovat hyvin
samanlaisia.
(d)
Osallistuvat taiteilijat ovat jokainen saaneet museosta oman, erillisen tilansa. (l) vrt. jokainen
osallistuva taiteilija | Rivitalokodissa Tallinnan Nõmmella asuvat Martinsonit ovat kumpikin
saamassa sukunsa omaisuutta takaisin – –. (l) vrt. kumpikin Martinson
(e)
Jupit ja ultrat ovat molemmat hyvin merkkitietoisia kuluttajia. (l) ≠ Molemmat jupit ja ultrat
ovat hyvin merkkitietoisia kuluttajia.

Huom. Substantiivista irrallisia kvanttoripronomineja on nimitetty ajelehtiviksi kvanttoreiksi.

§ 746 Ilmaisevat indefiniittisyyttä tai määrää


Indefiniittiset kvanttoripronominit ilmaisevat, että tarkoitettu entiteetti tai joukko on
identifioimaton, yksi monista mahdollisista. Kaikkiin indefiniittisiin pronomineihin sisältyy
eksistentiaalinen kvantifikaatio: Joku tulee ’on ainakin yksi (ihminen), joka tulee’. Eri
yhteyksissä korostuu joko määrä (’ainakin yksi’) tai tarkoitteen identifioimattomuus.

Kun indefiniittisyys on keskeistä, pronominit joku, jokin ja jompikumpi antavat ymmärtää,


että puhuja ei ole selvillä tarkoitteen identiteetistä, ja eräs, muuan ja puheessa käytetty yks(i),
että se on puhujan mutta ei puhuteltavan tiedossa. Määrää ilmaistessaan joku ja jokin ovat
verrattavissa pronomineihin jokunen ja muutama (a). Määrää ilmaisevana yksi kuuluu
numeraaleihin (b) (» § 775).

(a)
Pukeutumiseltaan jonottajat eivät eronneet muista kadun kulkijoista. – –. Toppiksia,
maihareita, joku nahkatakki. (k) | Ei pitäisi tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, jos kulutus nousee
jollakin desimaalilla. (l)
(b)
Minun luokallani on vain yksi lapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet.

§ 747 Monikäyttöisiä pronomineja


Sanat joku ja jokin ovat monikäyttöisiä indefiniittipronomineja, jotka ilmaisevat, että kyseessä
on yksi tarkemmin identifioimaton tarkoite monesta mahdollisesta. Kyseeseen tulevat elolliset
ja elottomat yksilöt (a) yhtä lailla kuin jaolliset paljoudet ja abstraktiot (b). Myös tunnettu,
nimetty henkilö voidaan esittää yhtenä laajemmasta joukosta, jolloin häntä käsitellään
tyyppiesimerkkinä (c). Määrän ja ajankohdan ilmauksissa identifioimattomuuden merkitys ’en
tiedä mikä’ taas täsmentyy merkitykseksi ’suunnilleen’ (d).
(a)
Joku koputti selkääni, vilkaisin taakseni ja – Hevosnaama! (k) | Minä sanon siitä yksityisesti
presidentille tai jollekulle ministerille. (l) | Ja sit tääll oli jossain tääl lähellä on joku
tämmönen, joku, alkoholistien yömaja ja, sev vaikutuksen kyl huomaa aina sillon tällöj ja (p)
(b)
OH: Opitsä siitä jotain?
HV: Kyyl siit aina jotai oppii jos ny rupee kuuntelemaan. (p)
(c)
Wright rakasti avaria, valoisia tiloja, mutta vastapainoksi hänen suunnittelemiensa asuntojen
keskipiste on yleensä turvallisuutta tuova tulisija. Joltakin Le Corbusierilta vastaavaa ei
missään tapauksessa odottaisi. (l)
(d)
se painaa jotain kymmenkunta kiloo (.) kappale (p) | Tupakointi esimerkiks meillä koulussa
alko jossaiv viidennellä ja kuudennella luokalla, viinan käyttö, normaalisti jossain
seitsemännellä, (p)

Pronomini jompikumpi ilmaisee, että sanottu pätee kahdesta jäsenestä toiseen, mutta ei kerro
kumpaan.

(e)
Eri puolilla Suomea on viime kuukausina tapahtunut useita järkyttäviä henkirikoksia, joissa
jompikumpi vanhemmista on surmannut lapsensa. (l) | Koirien maailmassa ei ole demokratiaa.
Joku tai jompikumpi on aina pomo – –. (l)

§ 748 Vaihtelun yhteys ihmistarkoitteisuuteen


Pronomini joku rajaa tarkoitteiden alan ensisijaisesti ihmisiin, pronomini jokin muihin
entiteetteihin. Käytäntö kuitenkin vaihtelee, ja joku- ja jokin-pronomineja käytetään paljolti
samoissa yhteyksissä. Puhutussa kielessä joku esiintyy lähinnä yksikön ja monikon
nominatiivissa sekä yksikön genetiivissä, jokin muissa sijoissa. Nelitavuiset jollekulle-
tyyppiset muodot ovat harvinaisia.

Joku tarkoittaa ihmistä (a) ja jokin enimmäkseen muita tarkoitteita (b) silloin, kun pronomini
esiintyy itsenäisesti subjektina tai objektina. Muissa asemissa ihmistä voidaan tarkoittaa
kummallakin pronominilla (c).

(a)
Miten joku voi olla näin ylivoimainen? (l) | Minä hommaan sulle jonkun. (k) | Tai jos multa
joku kysyy niinku jotain, katuuki Vallilasta ni se o ihav varma ettem mä tiedäs sitä, (p)
(b)
Se [isä] oli laihtunut kovasti vaikkei ennenkään ollut lihava. – –. Jokin sitä kalvoi. (k) | Jokin
viuhahti oikealla ja samassa rysähti ja lasinsiruja oli kaikkialla. (l)
(c)
– Kun joltakulta otetaan pois toivo, viedään samalla hänen rationaalisuutensa, Alony sanoo.
(l) | – Ehkä olisin saanut etukäteen joltain neuvoja, mutta en kehdannut pyytää, – –. (l) | En
halua luovuttaa aarteitani jollekin, joka väittää, että ne kuuluvat hänelle, koska hänellä on
pitempi nenä tai erimuotoiset sukuelimet. (l)

Tarkenteena pronominin valinta korreloi ihmistarkoitteisuuden kanssa vielä heikommin:


(d)
ihminen: Jos minä menisin kysymään joltakin naiselta Espan puistossa, syökö tämä
makkaratuotteita usein ja minkä ikäinen hän on, minut vietäisiin mustamaijaan. (l) | Oot sä
usein, tuollai et sä jäät jonkun kaveril luo yöks? (p) | ei ihminen: Minun on pakko hankkia
joku ammatti. (l) | Joku muu suunnitelma on loppujen lopuksi paljon viisaampi kuin se oma.
(l) | Kaupallinen ala on aina jollain tavalla kiinnostanut. (l) | ihminen ja muu tarkoite: Ma oon
ollu, sillon tällön tollasessa, erilaisis tilaisuuksis niin ku säestämässä, jotai yksillaulajaa tai,
sellasta, esimerkiks jossai häissä mä oon olluj ja, tommosissa (p)

Pronominia joku käytetään tarkenteena ilmaisemaan määrää (e). Näin on mm. sanaliitoissa
jonkin ~ jonkun aikaa ~ kerran ~ verran ~ matkaa.

(e)
Oli varhainen aamuyön hetki, utuisella lammella uiskenteli joitakuita vesilintuja, kuului
kuovin huuto, – –. (l) | – – ministerivuosista tulee joku tonni, ja sukanvarressa voi olla
säästöjä. (l)

Huom. Totaaliobjektina, joka edellyttää yksilöintiä, esiintyy enimmäkseen pronomini joku:


Onko isä tappanut jonkun? (k). Jokin-pronominin partitiivimuoto toimii useimmiten
yksilöimättömänä partitiiviobjektina: Löysitkö jotain? Objektimuoto jonkin esiintyy
määräisen tarkenteen kanssa (sen jonkin) tai kokonaisuuden elatiivikonstruktiossa: Pyörän
sijasta voi kulkuvälineeksi luonnollisesti valita auton tai jonkin monista venemalleista (l).

§ 749 Eräs, muuan ja yks(i)


Eräs, muuan ja puhutun kielen yks(i) toimivat spesifisinä indefiniittipronomineina. Silloin ne
antavat ymmärtää, että puhujalla on mielessään tarkoite, jonka identiteetin hän tietää mutta ei
paljasta puhuteltavalle (a) (» § 1410). Pronominia muuan käytetään vain nominatiivissa ja
partitiivissa (b).

(a)
Kielto ei koske eräitä ajoneuvoryhmiä kuten esimerkiksi kiireisessä tehtävässä olevaa
hälytysajoneuvoa, – –. (l) | – Gunilla, yks tyhmä akka joka on äidin entisii kavereita, haki mut
koulusta. (k) | Tässä on justii yksip (.) potilas käymässä että jos puhutaal lyhyehkösti. (p)
(b)
Merkillistä kyllä, muuan maineteko on tykkänään unohtunut: Zavidovo. (l) | – – karamelli on
saanut kansan suussa liikanimen ”väyrynen”, koska makeisen kasvopuoli muistuttaa etäisesti
muuatta suomalaispoliitikkoa. (l)

Sanalla eräs on monikossa kvantifioiva merkitys ’muutama’ (c); yksikkömuotoisella


ilmauksella eräänkin kerran on niin ikään monikollinen merkitys. Merkitys ’yksi
mahdollisesti monista’ taas nousee esille predikatiivissa tai predikatiiviadverbiaalissa (d).

(c)
He [sotilaat] varastavat ruokaa tai aseita, joita sitten vaihtavat ruokaan tai rahaan. Eräät
yrittävät hankkia lisäansiota esimerkiksi taksinkuljettajina tai vartiointitehtävissä, – –. (l) |
Mies kiisti, että heillä olisi ollut mitään tarkoitusta ”rullata” eli viedä vieraan rahoja, vaikka
he aiemmin olivat eräitä kertoja niin toimineetkin. (l)
(d)
Alprint on Suomen suurin ja eräs Euroopan suurimmista painotaloista. (l) | – – Lauri
Ihalainen pitää työttömyysturvaleikkauksia eräänä elokuun budjettiriihen kuumista
kysymyksistä. (l)

Samanlaisissa yhteyksissä esiintyy myös yks(i). Silloin sen kvantifioivan eli numeraalisen ja
spesifisen merkityksen ero jää päättelyn varaan. Esimerkissä (e) yks(i) ymmärretään
kvantifioivaksi, ts. numeraaliksi, koska puhuja kertoo yleisesti kirjoitustyöstään eikä siis
yhdestä erityisestä otsikosta. Spesifinen yks(i) on painottomampi kuin pääsanansa.

(e)
Ni menee (.) tuntikin joka mum mielestä on aika pitkä aika ni jopa tunti yhden otsikon
miettimiseen. (r)

Spesifiset indefiniittipronominit esiintyvät lähinnä tarkenteina. Itsenäisenä käytetään lähinnä


eräs-pronominin monikkoa, joka viittaa yhteenkin ihmiseen ja luo ironisen implikaation, että
tiedetään, kuka on kyseessä:

(f)
En kuitenkaan iloitse hänen kuolemastaan niin kuin eräät. (k)

Huom. Muuan ja muuatta ovat eriytyneet pronominista muutama, jonka partitiivi on


muutamaa (» § 763).

§ 750 Yleiskäyttöinen pronomini, yksiköllinen tai


monikollinen
Universaaliset kvanttoripronominit ilmaisevat, että sanottu pätee koko puheena olevaan
joukkoon. Yleiskäyttöisin universaalinen kvanttoripronomini on kaikki. Se eroaa muista
universaalisista pronomineista siinä, että sillä kvantifioidaan myös jaollisia entiteettejä, siis
ainetta ja jaollisina esitettyjä abstraktioita. Ryhmän (a) esimerkeissä kaikki koskee jaollista
tarkoitetta, ryhmän (b) esimerkeissä joukkoa, niin itsenäisenä kuin tarkenteenakin.

(a)
Tietenkin kaikella on syynsä. (k) | Nuoret saavat kiittää kaikesta Muuramen kuntaa, – –. (l) |
Huuhtele salaatit huolellisesti ja valuta tarkasti kaikki vesi pois pyyhkeen päällä tai
salaattilingossa. (l) | En pysty karistamaan kaikkea häpeää yltäni tätä kirjoittaessani, – –. (k)
(b)
Kaikilla oli kiire rintamalle, eikä kenelläkään näyttänyt olevan aikaa minulle. (k) | Kaikista ei
tule mestaripalloilijaa, – –. (l) | Nyt olisikin sitten pitänyt olla ruista kaikilla pelloilla. (l) |
Kaikista näiden sivujen tehtävistä arvotaan oikein ratkaisseiden kesken rahapalkinto puhtaana
käteen, – –. (L)

Jaollista tarkoitettaessa kaikki käyttäytyy yksiköllisen, joukkoa tarkoitettaessa taas


monikollisen sanan tavoin. Tämä näkyy pronominin määrittämän nominin luvusta (c).
Nominatiivissa kaikki-pronominilla on vain yksikkömuoto. Kun se on yksin subjektina,
kvantifioitavan tyypin ilmaisee verbin tai predikatiivin kongruenssi (d).

(c)
Jaollinen: yksikkö Joukko: monikko
kaikki vesi, kaikkea häpeää kaikki pellot, kaikista tehtävistä
kaikelle muulle kaikille muille
(d)
Jaollinen: predikaatti yksikössä Joukko: predikaatti monikossa
Kaikki virtaa. Kaikki juoksevat.
Kaikki on kurjaa. Kaikki on ~ ovat samanlaisia.

Subjektina olevan kaikki-pronominin yhteydessä yksiköllinen verbi ja predikatiivi välittävät


yleiskielessä jaollisen tulkinnan (e), monikollinen joukkotulkinnan (f). Puhutussakin kielessä
jaollisen ja joukon ero ilmenee predikatiivin luvusta (g) (» § 946).

(e)
Liikkeellelähdön jälkeen kaikki oli pian entisellään. (k) | Tietokoneella kaikesta tulee paljon
kiinnostavampaa – –. (l)
(f)
Kaikki olivat samannäköisiä ja kuitenkin aivan erilaisia ja eri-ikäisiä. (k) | Kaikki kääntyivät
katsomaan. (k)
(g)
– Heti näkee kuka on vanhapiika! Kaikki on niin katkeria. (k)

Huom. 1. Universaalisia kvanttoripronomineja on sanottu myös totalitiiveiksi (Suojanen


1977).

Huom. 2. Kaikki-sanan sisältävää fraseologiaa on paljon, esim. yli kaiken, ennen kaikkea,
kesken kaiken, yhtä kaikki, kaiken aikaa, kaikessa rauhassa, kaikin puolin, kaiken kaikkiaan,
kaikki kaikessa, kaiken kukkuraksi, kaikin mokomin, kaikkea muuta kuin x, kaiken maailman
x, kaikkien aikojen x, antaa ~ tehdä ~ yrittää kaikkensa.

§ 751 Kvantifioiva ja affektinen käyttö


Substantiivia määrittävällä taipumattomalla nominilla koko on kvantifioiva (a) ja ei-
kvantifioiva, affektinen käyttö (» § 1721) (b). Jälkimmäinen keskittyy kielteisiin ja
kielteissävyisiä arvioita esittäviin lauseisiin. Affektinen koko on pääsanaansa painottomampi.

(a)
Koko vintti on yhtä huonetta. (k) | Oli ajanut junalla koko Suomen läpi. (k) | Sinänsä kauniit
nousuprosentit eivät kerro koko totuutta. (l)
(b)
En pitänyt koko ihmisestä, mutta se tuppautui puoliväkisin tutustelemaan. (k) | Taikuri näytti
siltä kuin ei olisi ikinä kuullut koko sanaa. (k) | Samassa häntä alkoi ärsyttää koko tapahtuma.
(k)

Kvantifioiva koko voi kaikki-kvanttorin tapaan olla kiellon vaikutusalassa (c), affektiivinen ei.
Esimerkki (d) on tässä suhteessa kirjoitettuna kaksiselittenen.

(c)
Ei hän enää ajatellut Katria, ei ainakaan koko aikaa. (k)
(d)
En ollut kertonut hänelle koko suunnitelmaa. (k)

Jos lauseen (d) koko tulkitaan kiellon vaikutusalassa olevaksi, se implikoi ’olin jättänyt osan
suunnitelmasta kertomatta’. Affektinen merkitys on ’en ollut lainkaan kertonut hänelle
suunnitelmasta (saati sitten tehnyt muuten niin kuin pitäisi)’.

Kvantifioiva koko koskee kokonaisuuksien osia: se liittyy jaottomiin substantiiveihin, mutta


sellaisiin joiden tarkoitteet ovat jaettavissa osiin. Substantiivi on yksikössä, mutta affektisessa
käytössä monikkokin tulee kyseeseen: En pidä koko naapureista. Kvantifioiva koko esiintyy
paljon ajan ja matkan ilmauksissa, esim. koko ajan ~ aikana ~ päivän ~ päivänä ~ ikänsä ~
matkan.

§ 752 Kaikki, mutta joukon yksittäisten jäsenten kannalta


Universaaliset kvanttoripronominit jokainen, joka, joka ikinen, kukin ja itse kukin ovat
joukkoa edellyttävästä merkityksestään huolimatta muodoltaan yksiköllisiä ja liittyvät
yksiköllisiin substantiiveihin. Myös verbi ja predikatiivi ovat yksikössä subjektina tai
subjektissa olevan pronominin jokainen yhteydessä.

(a)
Jokainen asiakas on yksilöllinen. (l) | Valtava parvi lokkeja tuli, kukin niistä nielaisi käärmeen
ja jäi koukkuun. (k)

Nämä universaaliset kvanttoripronominit ovat merkitykseltään distributiivisia. Sanottu pätee


joukon kaikkiin jäseniin, mutta asiaa tarkastellaan yksittäisten jäsenten kannalta.
Distributiiviset pronominit eivät kvantifioi jaollisia entiteettejä: esim. jokainen viini tarkoittaa
viinilajeja, ei koko viinimäärää. Distributiivinen pronomini ei myöskään esiinny sanan
yhdessä kanssa: kokoonnuimme kaikki yhdessä ~ *jokainen yhdessä.

Distributiivisuus riippuu näkökulmasta. Sanat kaikki ja jokainen voivat kuvata saman


asiaintilan mutta esittävät sen eri tavoin (b). Distributiivinen merkitys erottuu selvimmin, kun
mukana on muuta distributiivista ainesta, esim. postpositio kohti (c).

(b)
Ei valmentaja yksin voi jokaiselle pelaajalle jokaista asiaa opettaa ja sanoa. (l) vrt. Ei
valmentaja yksin voi kaikille pelaajille kaikkia asioita opettaa ja sanoa.
(c)
Ensi vuoden lopussa jokaista kuntalaista kohti arvellaan olevan velkaa noin 4 600 markkaa,
– –. (l) ’yhden kuntalaisen osuus on 4 600 mk’ vrt. kaikkia kuntalaisia kohti ’kuntalaisten
yhteinen osuus on 4 600 mk’

Universaalisen kvanttoripronominin kanssa samassa lausekkeessa voi olla joukon jäsenten


lukumäärän ilmaiseva numeraali: ryhmän (d) lauseissa ”kaikki” on yhteensä neljä tai viisi.
Distributiivinen pronomini voi kuitenkin myös ilmaista, että sanottu pätee kaikkiin kyseisen
suuruisiin joukkoihin, joten ryhmän (e) lauseiden mukaan osakkeita tai koreja on
moninkertaisesti.

(d)
Suomen naiskeilaajat voittivat kaikki neljä otteluaan. (l) | Lähetä yksi dollari jokaiselle
viidelle listalla olijalle. (E)
(e)
Jokaisen kolmen uuden osakkeen merkintään tarvitset kahdeksan merkintäoikeutta. (E) | – –
pelaajat vaihtavat kenttäpuoliskoa ja rooliaan jokaisen kahden korin jälkeen. (l)

§ 753 Joka ja joka kolmas


Suppeakäyttöinen distributiivinen kvanttoripronomini on taipumaton joka ’jokainen’. Se
esiintyy vain substantiivin tarkenteena, eikä substantiivilla tällöin ole muita määritteitä.

Joka naissuhteen loppuessa tulen hulluksi. (k) vrt. jokaisen uuden naissuhteen ~ *joka uuden
naissuhteen

Taipumaton joka esiintyy ajanjaksoa tarkoittavien nominatiivimuotoisten substantiivien


muodostamissa ajan adverbiaaleissa (joka ~ päivä ~ aamu ~ vuosi ~ kuukausi ~ viikko ~ joulu
~ hetki) sekä vakiintuneissa ilmauksissa kuten joka kerta, joka tapauksessa, joka suhteessa,
joka puolella ~ paikassa. Se esiintyy myös osana kaksisanaista kvanttoripronominia joka
ikinen, jonka jälkiosa taipuu normaalisti. Merkitys on sama kuin jokainen-pronominilla mutta
affektisempi (a). Saman rakenteinen on kvanttori-ilmaus joka + järjestysluku, joka poimii
joukon jäseniä tasavälein (b).

(a)
– Maksan joka ikisen pennin takaisin. (k) | Ennen muuta ay-liikkeen olisi luovuttava joka
ikiseen saavutettuun etuun takertumisesta – –. (l)
(b)
Joka kymmenes työskentelee ulkomailla. (l) | Joka seitsemännessä perheessä on siis koira. (l)

§ 754 Kukin ja itse kukin


Pronominit kukin ja itse kukin ovat merkitykseltään ja kieliopilliselta käyttäytymiseltään
lähellä jokainen-pronominia. Kukin-pronominia käytettäessä puhe on jo esillä olleen tai
muuten määräisen joukon jäsenistä (a). Neutraalimpi jokainen mahdollistaa tunnetun joukon
mutta ei edellytä sellaista (b).

(a)
Lentokoneiden suihkuturbiinimoottoreilla ei ole kiinteää peruskorjausjaksoa, – –. Jokaisella
moottorilla on yksilöllinen ylläpito-ohjelmansa, – –. ¶ Lentokoneen tietokoneet rekisteröivät
kustakin moottorista kaikki mitattavat parametrit ja tallentavat datan nauhoille, – –. (l)
(b)
Perheen poikkeava jäsen oli ylisosiaalinen koiramme. Sen häntä heilui kuin villiintynyt
metronomi jokaiselle tulijalle. (k)

Pronomini itse kukin rajoittuu ihmistarkoitteisiin. Usein se antaa ymmärtää, että puhuja katsoo
itse lukeutuvansa joukkoon.

(c)
– Se kurssi tekisi varmaan hyvää itse kullekin, Kati tuumasi. (k) | Mitä sitten mahdolliseen
ydinvoiman lisärakentamiseen tulee, viimeisimpien kokemusten läntisestä naapurimaastamme
Ruotsista tulisi antaa itse kullekin ajattelemisen aihetta. (a)
§ 755 Mitä ku(ka)kin syö
Kukin-pronominilla on erityinen tehtävä kysymyslauseissa (a), joissa se toimii kuten muutkin
kuka- ja mikä-pronominivartaloista kin-liitteen avulla muodostetut pro-sanat kukakin, mikäkin,
milloinkin jne. (b).

(a)
Mitähän siitä tulisi, jos kaikki kyselisivät toisiltaan, mitä makkaraa kukin syö? (l) |
Kunnanhallituksen on ilmoitettava väestörekisterikeskukselle, missä kulloinkin on kunkin
äänestysalueen äänestyspaikka. (a)
(b)
Jos sana on vanhentunut, leikillinen tai halventava, milloin se on mitäkin niistä? (k) | Työn
tulokset ratkaisisivat sen, mitä kenellekin maksetaan palkkaa. (l)

Nämä ovat distributiivisia kvanttoripronomineja, joilla on interrogatiivipronomini


vaikutusalassaan. Kysymyslauseen tulkintakin on distributiivinen: kin-liitteellisen
kvanttoripronominin ajatellaan koskevan jokaista tarkasteltavaa entiteettiä vuorollaan, ja
mahdollinen vastaus voi olla jokaisen kohdalla erilainen. Esimerkiksi lauseessa Milloin se on
mitäkin niistä (b) avoin ajankohta voi olla erilainen sen mukaan, onko kyse
vanhentuneisuudesta, leikillisyydestä vai halventavuudesta.

Päinvastoin kuin kukin, jokainen on kysymyspronominin vaikutusalassa. Lauseella Mitä kukin


syö voi hakea joka yksilön kohdalta tietoa siitä, mitä hän syö, lauseella Mitä jokainen syö taas
tietoa kaikkien syömästä ruuasta.

§ 756 Puhutaan kahdesta yksikössä tai monikossa


Universaaliset kvanttoripronominit molemmat ja kumpikin (harvemmin kumpainenkin)
koskevat kahta yksilöä. Ne ovat distributiivisia samaan tapaan kuin jokainen. Pronominit ovat
samamerkityksisiä, mutta eroavat kieliopilliselta luvultaan ja siinä, että kumpikin-sanaan
kuuluu myöntöhakuinen liite - kin. Molemmat on muodoltaan monikollinen ja liittyy
monikolliseen substantiiviin (a). Kumpikin on ensisijaisesti yksiköllinen ja liittyy
yksikölliseen substantiiviin (b).

(a)
Yhdennäköisyydestä päätellen siinä oli isä ja tytär. Molemmilla oli kipparitakit yllään. (k) |
Tapaturmat rajoittuivat muutamaan nilkan nyrjähdykseen ja kahteen lievään kuulovammaan.
Molemmissa tapauksissa varusmiehet olivat unohtaneet asettaa kuulosuojaimet korviinsa. (l)
(b)
Juuri ennen kapeikkoa hän näki kahden siviilipukuisen miehen puikahtavan metsään.
Kummallakin oli ase kädessään. (k) | Toinen [raiskaus] tapahtui lauantaiyönä Pihlavassa ja
toinen sunnuntaiyönä Porin keskustassa. Kummassakin tapauksessa uhrit olivat 16-vuotiaita.
(l)

Kumpikin-pronominin monikkoa käytetään lähinnä nominatiivissa ja partitiivissa. Muoto


kummatkin esiintyy molemmat-sanan vaihtoehtona totaaliobjektina tai sen osana (c),
yksiköllinen kummankin vain harvoin (d) (vrt. moni ym. » § 764).

(c)
Katsoja näkee molemmat elokuvat yhtäaikaa. (l) | Gabriel Popescu teki Romanian kummatkin
täysosumat. (l)
(d)
Vaalitulos yllätti kummankin leirin (l) [otsikko]

Lisäksi sanan kumpikin yksikkö- ja monikkomuodolla on mahdollista erottaa parillisten


tarkoitteiden eri tulkinnat toisistaan (e). Niinpä esimerkki (f) kertoo, että puheena on kaksi
erityyppistä välinejoukkoa, ei kaksi välinettä. Monikko on yksinomainen puhuttaessa eri
entiteettiryhmien lukumääristä, hinnoista tms. (g).

(e)
Kumpikin kenkä on rikki. [kaksi kenkää] | Kummatkin kengät ovat rikki. [kaksi kenkäparia] |
Molemmat kengät ovat rikki. [kaksi kenkäparia tai kaksi kenkää]
(f)
Metsästysosastojen osuus on pudonnut edellismessujen neljänneksestä viidennekseen.
Kalastusvälineitä esittelevien osastojen osuus on vähentynyt suunnilleen samaa tahtia.
Kumpiakin välineitä toki esitellään. (l)
(g)
Kerätyt näytteet olivat peräisin 19 pakkaamosta, joista 12:lla oli pelkästään irtomunia, viidellä
vain pakattuja kananmunia ja kahdella kumpiakin. (l) ~ *kumpaakin | Varoja ja velkoja on
kumpiakin vajaat 10 miljoonaa markkaa. (l) ~ *kumpaakin

Kieltolauseessa esiintyy yleensä vain molemmat (h), harvoin myöntöhakuisen liitteen


sisältävä kumpikin (i).

(h)
Naapurikylistä ei kannattaisi lakkauttaa molempia kouluja. (l) | – Voit ottaa kruunun tai
naisen. Molempia et saa, Lascelles totesi. (l) | Kukaan muu ei pärjännyt molemmissa kauden
pääkilpailuissa. (l)
(i)
Kummankin [vanhemman] ei kannata tehdä kaikkea, vaikka kummankin on osattava perusasiat
vaipanvaihdosta nukkumaanlaittamiseen. (k)

Kuten universaali kvanttoripronomini yleensäkin, pronomini on kiellon vaikutusalassa: lause


Ei kannata lakkauttaa molempia kouluja antaa ymmärtää, että toinen ehkä kannattaa
lakkauttaa. Sen sijaan kumpikaan toimii samoin kuin kukaan ja mikään: Ei kannata
lakkauttaa kumpaakaan (» § 740, 757).

§ 757 Kukaan, mikään, kumpikaan


Kieltohakuisiin kvanttoripronomineihin kukaan, mikään ja kumpikaan kuuluu liitepartikkeli
-kAAn. Pronominit, samoin kuin liitepartikkelikin, esiintyvät samoissa yhteyksissä kuin muut
kieltohakuiset ainekset. Kieltolauseessa pronomini ilmaisee, että joukko tai paljous, josta
sanottu pitäisi paikkansa, on tyhjä (a). Esimerkkejä kieltohakuisen kvanttoripronominin
muista esiintymisyhteykstä on ryhmässä (b); tarkemmin » § 1634 – 1643.

(a)
Kieltoverbi: Ja muutenkin, älä nyt kuljeskele sen kanssa missään. (k) | Hiljaisuus muuttuu
piinalliseksi, kun kumpikaan ei sano mitään. (k) | Muu kieltoaines: Tuskin kukaan uskoisi
häntä enää missään asiassa. (k) | Hän päätti olla sanomatta mitään. (k)
(b)
Kysymys: Tietääkö teistä kumpikaan, onko missään enää olemassa lelukorjaamoja? (k) |
Kuin-rakenne: – Tää asia on isompi kuin mikään ystävyys. Isompi kuin kumpikaan meistä. (k)
| Jos-lause: Lupasin auttaa kaikin tavoin, jos tutkimuksissa mitään apua metsähallinnon
ihmisistä vain olisi. (k)

Kieltohakuinen pronomini saa kuvatunlaisen merkityksen olipa se yksikössä (mikään) tai


monikossa (mitkään) (c). On kuitenkin myös monikkoa vaativia yhteyksiä (d).

(c)
Eivät mitkään asiat ole hyviä ja pahoja sinänsä, – –. (l) ~ Ei mikään asia ole hyvä tai paha
sinänsä.
(d)
– – ”napakymppiä” on mahdoton löytää, jos mitkään toivomukset eivät sovi yhteen. (l)

Ihmisiin rajoittuva kukaan ja kahden suuruisiin joukkoihin rajoittuva kumpikaan ovat


yksilökvanttoreita: ne ilmaisevat kiellon yhteydessä, että tarkoitetun joukon jäsenet eivät tule
kyseeseen. Sen sijaan mikään voi koskea paitsi joukkoja (e) myös ainepaljouksia ja jaollisia
abstraktioita (f). Tässä suhteessa mikään on siis kaikki-pronominin kielteinen vastine
(» § 750).

(e)
Simo oli kertonut, ettei ollut juuri mitään somempaa näkyä kuin pullot kellarissa. (k) |
Sivistynyt nainen ei missään tilanteessa esiinny noin. (k) | Minulla ei ole mitään tekemistä
minkään kätkön kanssa. (k)
(f)
Hän juo kahvia, ei syö mitään. (k) | Ei ollut oikein mitään puhuttavaa. (k) | Ne vain puhuivat,
vaikka eivät ymmärtäneet mistään mitään. (k) | Yritin lueskella lehtiä mutta en osannut
keskittyä mihinkään. (k)

§ 758 Mitään vs. rajatapaukset yksikään, yhtään


Pronomineja mitään ja mikään muistuttava mutta pronominien luokan rajamailla oleva sana
on yhtään ~ yksikään, joka muistuttaa sellaisia ei-pronominaalisia kieltoa vahvistavia aineksia
kuin (ei) ainoakaan ~ ensimmäinenkään, pätkääkään (» § 1636). Kuten lukumäärä yksi,
tällaiset ainekset ilmaisevat pienintä, vähintä tai epäodotuksenmukaisinta, mihin sanottu
saattaisi päteä. Partitiivimuoto yhtään (a–b) on yleisempi kuin yhtäkään (c). Yhtäkään
edellyttää yksilöjoukkoa, yhtään sallii sekä yksilö- (a) että jaollisen tulkinnan (b).

(a)
Ei tällä nurkalla ole yhtään kukkakauppaa. (k) | Hän voisi viettää päivän metsällä ilman
kivääriä, ampumatta yhtään laukausta. (k)
(b)
Hintoihin ei pääse yhtään ilmaa. (l) | Avauserä oli sellaista leikkimistä. Siinä ei ollut yhtään
aggressiivisuutta, eikä taklauksia. (l)
(c)
Käsittelyn aikana ei käytetty yhtäkään puheenvuoroa muutosesityksistä puhumattakaan. (l) |
Jokaisen hevosen pohjahinta oli 15 000 markkaa. Yhtäkään ei jäänyt myymättä, halvin maksoi
16 000 mk plus alv:n. (l)
Mitään ja yhtään puolestaan eroavat siinä, että yhtään koskee nimenomaan määrää: En syö
yhtään lihaa ’en pienintäkään lihamäärää’; En syö mitään lihaa ’en minkäänlaista lihaa’.
Muoto yhtään onkin eriytynyt määrän adverbiksi, joka voi määrittää verbiä, adjektiivia tai
adverbia (d) (» § 656 – 657) ja myös tehostaa muita kieltohakuisia pronomineja (e).

(d)
Mutta ensimmäisenä yönä en nukkunut yhtään. (k) | – Et sä ole yhtään kiltti vaikka ihmiset
niin luulee. (k)
(e)
– Ja taatusti en mene Raiviolle puhumaan yhtään mitään. (k)

Huom. Sanalla yksikään on myös pienintä mahdollista merkitsevä mutta myönteistä


implikoiva vastine yksikin, kuten esimerkissä Jos yksikin kivääri laukeaa, niin te vastaatte
siitä henkilökohtaisesti semstvon edustajille (k).

§ 759 Yleistysten ja mahdollisuuden ilmausten


pronomineja
Samantekevyyden kvanttoripronominit muodostuvat interrogatiivipronominista ja
partikkelista. Myös vastaavia proadverbeja ja -adjektiiveja käytetään.

kuka, mikä, kumpi


minne, miten, koska ~ milloin + tahansa ~ hyvänsä ~ vain ~ vaan
millainen ~ minkälainen

Pystyn kyllä tölväisemään ketä ja mitä hyvänsä, jos aihetta löytyy. (l) | Internet on vaarallinen
väline. Kuka vain voi syöttää mitä soopaa tahansa tähän tietoverkkoon ilman sensuuria. (l) |
”Me ollaan ammattitaitoinen bändi ja soitetaan missä vaan” (l) | Mä voin tulla ihan periaattees
millon vaa. (p) | Kaikki ovet ja räppänät ovat vielä auki millaiselle poliittiselle päätökselle
tahansa. (l)

Samantekevyyden pronomineilla on sekä universaalisten eli kaikki-tyyppisten että


eksistentiaalisten eli jokin-tyyppisten kvanttoripronominien merkityspiirteitä. Niiden ’kaikki’-
merkitys syntyy siitä, että sanotun taataan pitävän paikkansa riippumatta siitä, mihin sitä
sovelletaan. Eksistentiaalisesta merkityksestä ’joku, ainakin yksi’ taas muistuttaa se, että puhe
on yhdestä tarkemmin ilmaisemattomasta yksilöstä kerrallaan. Esimerkiksi tarjouksessa
samantekevyyden pronomini eroaa selvästi sekä kaikki- että jokin-pronominista: tarjous ei
koske koko omenaerää.

Ota mikä tahansa (omena). ≠ Ota jokainen (omena) ~ jokin (omena).

Sen sijaan väitteestä Mikä tahansa on mahdollista voi päätellä, että kaikki asiat ovat
mahdollisia.

Samantekevyyden kvanttoripronominien merkityksestä johtuu, että niitä käytetään


yleistyksissä ja puhuttaessa potentiaalisista asiaintiloista, ts. modaalisissa lauseissa (» § 1551).
Esimerkiksi voida-verbin subjektina kuka ~ mikä tahansa merkitsee suunnilleen samaa kuin
jokainen tai kaikki (a). Sen sijaan niitä ei käytetä tarkoitettaessa tiettyyn aikaan ja paikkaan
sijoittuvien tapahtumien osallisia (b).

(a)
Jokainen voi oppia tempun tai kaksi, mutta kukaan ei nouse kadulta taikuriksi. (l) ~ Kuka
tahansa voi oppia ~ oppii tempun tai kaksi. | Ketä tahansa asukas voi tehdä tarjouksen
asunnosta. (P)
(b)
Vasta sitten hän veti salkustaan ison kirjekuoren ja siitä nipun valokuvia, jotka jakoi kaikille.
(k) ~ *jotka hän jakoi kenelle tahansa vrt. Hän jakelee mielellään kuviaan kenelle tahansa.

Kuten kukaan ja mikään (» § 757), myös samantekevyyden pronominit ovat enimmäkseen


yksikössä, mutta monikkoa käytetään, kun monikollisuuden osoittaminen on tärkeää:
Adoptiovanhemmiksi eivät käy ketkä hyvänsä (l).

Huom. Kun pro-sana toimii substantiivilausekkeessa tarkenteena, siihen liittyvä partikkeli


tahansa, hyvänsä, vain ~ vaan voi sijoittua myös lausekkeen jälkeen: minkä hyvänsä tyhjän
tilan ~ minkä tyhjän tilan hyvänsä, mistä vain asiasta ~ mistä asiasta vain. Järjestykseltään
kiteytyneitä ovat sanonnat hinnalla ~ keinolla millä hyvänsä, päivänä minä hyvänsä.

§ 760 Ääriarvon pronomineja


Oma pro-sanatyyppinsä on ’mitä tahansa’ -tulkintaisista vaikka-lauseista (» § 761) eriytynyt
tyyppi vaikka kuka ~ mikä. Se esiintyy saavutuksen ja mahdollisuuden ilmauksissa (a) sekä
ilmaisemassa luettelon avoimuutta (b).

(a)
Tehän saattaisitte olla vaikka kuka. (k) | Hänen mielestään Tappara on nyt valmis vaikka
millaisiin urotekoihin. (l) | Se muisti että minä jaksan vaikka miten kauan matkia. (k)
(b)
Siellä on missejä ja malleja ja vaikka ketä. (k) | Hän on matkustanut Namibiassa, Etelä-
Afrikassa, Sambiassa, Senegalissa ja vaikka missä. (l)

Vaikka kuka ~ mikä ilmaisee ylintä arvoa jollakin implisiittisellä asteikolla. Tästä
skalaarisesta merkityksestä johtuu, että se esiintyy määrän ja mitan ilmauksissa kuten vaikka
miten kauan ~ kaukana, vaikka kuinka paljon sekä kiteymässä vaikka millä mitalla. Lauseessa
Muistan vaikka mitä mutta en kerro (k) pronomini vaikka mitä antaa ymmärtää, että puhuja
muistaa suuren joukon asioita, joille hän ei aseta rajaa; asteikolla ylimpänä olevien asioiden
lisäksi hän muistaa myös alempana olevat (helpommin muistettavat, vähemmän kiinnostavat).
Vaikka mikä -pronomineista puuttuu kuka ~ mikä tahansa -tyypin merkitys ’jokainen
mahdollinen’ (vrt. Muistan mitä tahansa).

Mahdollisuutta ilmaisevissa lauseissa mikä tahansa- ja vaikka mikä -tyypin pronominit ovat
merkitykseltään lähellä toisiaan (c), mutta toisin kuin mikä tahansa, vaikka mikä esiintyy
myös tosiasiallista tapahtumaa tarkoittavissa lauseissa (d). Kieltolauseessa esiintyy vain mikä
tahansa, ei vaikka mikä (e).

(c)
Minä pystyn mihin tahansa ~ vaikka mihin.
(d)
Täällä on tehty valmistelutöitä vaikka kuinka kauan, – –. ~ *miten kauan tahansa | Näyttelit
Winnipegissä Kanadassa Hamletia ja monet lensivät sinne vaikka mistä nähdäkseen jokaisen
esityksen. (l)
(e)
Mitä tahansa ei sovi kysyä, eikä mihin tahansa kysymykseen vastata. (l)

Huom. Vaikka mikä -tyyppiä muistuttaa tyyppi ties mikä, joka lienee irronnut alisteisesta
kysymyslauseesta: Gorgon on sirkustaiteilija jo ties kuinka monennessa polvessa (l).

§ 761 Kuka milloinkin, se jos mikä


Pronominit kuka, mikä ja kumpi ja niitä vastaavat proadverbit ja -adjektiivit toimivat muissa
kuin kysymyslauseissa kvanttoripronomineina, joilla ilmaistaan, että sanottu koskee
satunnaista, ilmauksen esittäjän kannalta samantekevää tarkoitetta. Tällainen ei-
interrogatiivinen, indefiniittisistä ja samantekevyyden pronomineista muistuttava käyttö
edellyttää vakiintunutta konstruktiota, jossa sitä tukee partikkeli tai toinen vastaava pro-sana.
Se esiintyy seuraavissa rakenteissa:

• asyndeettisen rinnastuksen molempien osien alussa: milloin x, milloin y


• muissa paralleeli-ilmauksissa: mitä milloinkin
• samantekevyyttä ilmaisevissa konsessiiveissa: vaikka V+kond mitä
• asyndeettisen rinnastuksen jommankumman osan alussa: mitä sitten V+kin
• jos-sanan yhteydessä: x jos mikä.

Rakenne milloin x milloin y, jossa kummankin lauseen alussa on pronomini, ilmaisee


satunnaisesti vaihtuvia, paralleelisia asiaintiloja (a). Vastaava tyyppi mitä milloinkin ~ kuka
kulloinkin esiintyy myös lausekkeena ja lausekkeen sisällä (b). Sekin ilmaisee kahden
erilaisen entiteetin, esim. olion ja ajankohdan, satunnaisesti toteutuvia pareja. Toisin kuin
interrogatiivipronominilla, tällaisella ilmauksella voi vastata kysymykseen: – Kuka teillä
hoitaa keskusta? – Kuka milloinkin.

(a)
Usein hän katselee öisin unia. Milloin niissä ilmestyy puhuva piru, milloin entinen
opiskelutoveri, toinen taiteilija. (l) | Max nuokkui, proffa maisteli punkkua ja muut juttelivat
niitä näitä. Kenellä oli noussut vuokra, kenellä ei. Kuka oli saanut duunia, kuka fudut. Kuka
bunkkasi erossa ja kuka pokannut uuden böönan. (k) | Kuka tuo Virosta ikkunat, ketä tekee
ite. (P)
(b)
Hän on tullut neljän jälkeen kotiin, syönyt, ja lähtenyt sitten kylälle auttelemaan milloin
ketäkin. (l) | Vasikat ja aikuiset naudat kuolivat värikkäissä ilmoituksissa mikä mihinkin
syyhyn, kerralla saattoi hukkua veteen pari vasikkaa. (l)

Samanlaista käyttöä esiintyy samantekevyyttä ilmaisevissa vaikka-lauseissa (» § 1143) (c) ja


niille lähimerkityksisessä rakenteessa mitä sitten V+kin, jossa asyndeettisen yhdyslauseen
toisena osapuolena on direktiivi tai yleistävä arvio (d). Finiittiverbissä on liite -kin/-kAAn, ja
lauseessa on tyypillisesti partikkeli sitten tai potentiaali.

(c)
Älkää ihmeessä ottako kotiinne pääsiäistipuja, vaikka kuinka tekisi mieli ja vaikka kuka
pyytäisi. (l) | On tietysti eri asia, kuinka moni lähettäisi rahaa tuntemattomalle internet-
pankkiirille, vaikka tämä lupaisi mitä. (l) | Vaikka on kuinka hyvät tietokoneet, loistava
automatiikka, ei ne korvaa koskaan käsintehtyä työtä. (l)
(d)
Missä Leena liikkuukin, saa hän myönteistä palautetta lauluistaan, esiintymisestään ja
olemuksestaan. (l) | Mitä jumalia kultakorujen omistajat lienevät palvelleetkaan, ovat ne
vanhempaa sukua kuin viikinkien jumalat. (l)

Lisäksi ei-interrogatiivinen pronomini esiintyy jos-sanan kanssa kiteytyneessä rakenteessa x


jos mikä (e), joskus myös ehtolauseissa (f).

(e)
Hallituksessa ollessaan keskusta hyväksyi kiltisti työttömyyden räjähdysmäisen kasvun. Se
jos mikä oli lapsivihamielistä politiikkaa. (l) | Tässä tiilitalossa jos missä asuu onnellinen
perhe – vai asuuko? (l)
(f)
Jos joku kenet milloin jättää, niin se olen kyllä minä – –. (k)