Escolar Documentos
Profissional Documentos
Cultura Documentos
Huk kutis, iskay yaraqasqa atuqkunas purisharanku. Hinaspas, rikurunku huq runata kukata
akulliskuspa oveja michishaqta. Hinaspas, ninakunku atuqkunaqa:
- Chay oveja michiqman nuqa chinparusaq kukata qhawapuway nispa. Hinaspa, qantaq
chaykama allinkaq ovejanta qipirunki wasinchisman, mikhunanchispaq nispas ninakunku
iskayninku.
Hinaspas, huqkaq atuqqa oveja michiq runaman chinparun, huq chachu mistiman tukuspa.
Hinaspas, nin oveja michiqtaqa:
-Papapituy kukata qhawayapuway, oveja rantiqmi purimushani ovejata vindiwanqakuchu icha
manachu papituy? Nispas Qawachikun kukata. Chaysis, oveja michiqqa qawapun kukuta.
Hinaspas papituqa nin:
- Kay kuka kintun willakushan, rantinkin kanpas ovejataqa ichaqa llakipin tarikunki Nin.
Chaysis, chay chachu mistiqa akayllaas kashan yaraqaymanta. Chaysis, papitutaqa nin:
- Papituy yaraqaymanta waurusaqa icha quqawallayki kashan quyuwankiman papa
waykullatapas? Nin. Niqtinsis oveja michiqqa quyun quqawanta chachu mistiman. Hinaspas,
chaskiyukun uspalayki papituy nispa. Hinaspa, quqawata mikhuyuspa, pasapun chay chachu
mstiqa.
Hinaspas, yasta qipirusqaas ovejata huqkaq atuqqa wasinkuman. Hinaspaqa, iskaynin chachu
mistikunaqa ovejata mikhuyunkus. Hinaspas, oveja michiq papituqa ovejanta waturukun.
Hinapas, mana kanchu allinkaq ovejan. Hinaspas, llakisqa
oveja mashkaq hatarin,
waqayukuspas runallaqa mashkayushan. Hinaspas, chay qaqa ukhullapi kashasqa ovejanpa
qaran, chakinnin, umannin ima, chaypitaqsis ishkay atuqkuna kunparayayuspa puuyushasqaku
wiksapas tintillaa. Hinaspas, oveja michiqqa nin:
-Kay suwa atuqkunaman ovejaytaqa mikhurusqaku nispas rinigasqa rumiwan qaqapatamanta
kachayun hinaspas, chay rumikuna wihsanta phatarachisqa iskaynin atuqpata. Chaypi
waupun atuqkunaqa. Chayqa qarallantaa apayukuspa kutiripun oveja michiqqa na nispa:
Chay chachu mistiq rimapayashanawankamacha riki ovejaytaqa aparuranku atuqkunaqa.
Vicabulario
kukata qhawayapuway: Lee mi suerte en las hojas de coca (mramelo la coca)
Kuka kintu willakushan: Las hojas de coca me avisan
Llakipi tarikunki: Algo te pasar (la tristeza llegara hacia ti)
Chachu misti: Mestizo fanfarron (mestizo parlanchn, hablador)
Kuka: hojas de coca
Papituy: Abuelito (papagrande)
Uspalayki papituy: Muchas gracias papagrande
Yaraqay: hambre